maanantai 24. joulukuuta 2012

perjantai 21. joulukuuta 2012

Eteenpäin pitenevä hiusmalli

Huh, miten joulukiireet vievätkään ihmisen täysin mennessään!Tänään olisi vielä kertaalleen siivottava ja käytävä kaupungilla..Olin tuon joulusiivouksen kanssa vähän liian aikaisessa ;) Miten kaksi aikuista saakin talon niin hujan hajan?! Things to do-lista on valitettavasti vielä piiitkä.. Haluan kaiken kuitenkin suht valmiiksi jo tänään, jotta voi sitten itsekin rentoutua.
Jouluna tämä tyttö aikookin levätä täysin!! Kultainennoutajani, josta edellisessä postauksessa kirjoitinkin tulee meille huomenna hoitoon ja on aina jouluaattoon asti ja haluan ottaa yhteisestä ajasta kaiken irti! Luvassa lenkkeilyä, sirkustemppuja ja peuhaamista lumessa :)
Käytiin vanhempieni kanssa jouluostoksille menneellä viikolla ja voi sitä jännityksen ja salamyhkäisyyden määrää kun jokainen tahoillaan hoiteli joulupukin asioita! :) Saa nähdä iskeekö sitä joulumasennus kun kaikki tämä on ohi :D

Monet teistä toivoivat kuvia tuosta eteenpäin pitenevästä hiusmallistani.. Koitin napsia teille muutamat kuvat ennen kampaajalla käyntiä! Oli varsin haasteellista koittaa kuvata vessan peilin kautta kun valotuskin on mitä on :/ Ajattelin kuitenkin alla olevat kuvat julkaista, koska tämä hiusmalli sai niin paljon kommentteja ja toiveita lisäpostauksista... Ottakaa kuitenkin huomioon, että pidennyksiä varten kasvatin hiuksiani eikä niitä siis ole  pariin kuukauteen leikattu laisinkaan! Hiukset ovat siis varsin pahasti kasvaneet ulos tuosta mallista!








Huomasin vasta jälkikäteen, että tuo kamerahan peittää sen pisimmän osan tuosta mallista :) Noh, ehkä kuitenkin pienen käsityksen saatte miten tuo "laskee eteenpäin". Itselleni tehtiin aluksi varsin loivasti pidentyvä ja olinkin yllätyksekseni heti sitä mieltä, että olisi voinut olla jyrkempikin!

Tätä mallia pohtiville ja arpoville voin todella lämpimästi suositella leikkauttamista! Itse ainakin olin enemmän kuin tyytyväinen ja hiukseni saivatkin paljon kehuja osakseen! Sain tällä mallilla ohuet ja hennot hiukseni näyttämään terveemmiltä ja paksummilta. Palaankin pidennysten jälkeen aivan varmasti kyseiseen leikkaukseen! Jos jotain miinusta pitäisi kaivaa niin minun ainakin olisi pitänyt käydä 3-4 viikon välein kampaajalla latvoja saksimassa, jotta näyttää siistiltä ja huolliteltulta! Minulle, joka käy kampaajalla ehkä puolen vuoden välein tai jopa harvemmin tuo on paljon :) 



Sain kuulla myös kyllästymiseen asti miten näytän aivan salkkari-Isabellalta :DD Ei siinä mitään, varsin kaunis nainenhan tuo Kirsi Ståhlberg on mutta kun muutamilla (humalaisilla) tuntui todellisuus ja fiktio menevän sekaisin eikä tunnuta ymmärtävän, että tuo Isabella on roolihahmo! huoh!

Onko siellä tämän mallin leikkauttamista pohtivia tai onko teillä jo kyseinen malli?

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Tallinn

Huomenta! Laahaa vähän perässä nämä minun postaukset :) Kirjoittelinkin teille jo äitin kanssa vietetystä ihanasta Helsinki-päivästä.. Tuon seitsämän päivän vapaaputken aikana ehdin jouluvalmisteluiden lisäksi piipahtaa myös rakkaan isäni kanssa Tallinnassa. Sain viettää äiti-tytär sekä isä-tytär laatuaikaa kivoissa merkeissä < 3

Erittäin surkean ilman vuoksi kiertely ja kävely Tallinnan keskustassa jäi kokonaan väliin. Emme myöskään päässeet nauttimaan vanhan tallinnan joulutorista :/  Pysyttelimmekin visusti sisätiloissa ja nopeasti auton kanssa vaihdoimme paikasta A paikkaan B ja siitä paikkaan C :) Aloitimme päivän super-alkosta jonka jälkeen suuntasimme Rocca Al Maren-kauppakeskukseen.. Alla hieman lemppareimpia ostoksiani:

 


Käpyjä piti sitten ihan Tallinnasta asti lähteä ostamaan :) Teen myöhemmin ihan erillisen postauksen näiden käytöstä joulusisustuksessani! Liike, josta nämä kävyt ostin on muuten yksi suosikeistani; Blue Harbor. Jos vain rocca al maressa käytte niin suosittelen siellä piipahtamista! Tyylin peruspiirteenä onkin Ranskan rivieran elämäntapa. Kodinsisustuksen avainsanat ovat eksklusiivisuus, harmonia, romantiikka ja ilmapiiri. Ranskalaisten muotisuunnittelijoiden luomien lastenvaatteiden yhteispiirre on klassinen merimiestyyli.



Tietenkin mukaan tarttui myös suosikkijuomaani :) 30euron hintakaan ei päätä huimannut! En enää ihmettele yhtään miksi niin monet hakevatkin juhlajuomansa Tallinnasta.

Sisäinen harakkani pääsi valloilleen tuon Blue Nun-kuohuviinin kohdalla...Kuplivaa höystettynä 22 karaatin kultahipuilla ;) Täydellinen uudenvuoden juoma!









Monet teistä ovat toivoneet postausta tästä lyhyemmästä hiusmallistani vielä ennen siitä luopumista.. Kävin perjantaina raidoittamassa tyveni ja vihdoin tiistaina saan pidennykset päähän! :)
Yritän kuitenkin ehtiä tehdä jonkilaisen postauksen tästä nykyisestä tukastani, vaikkakin se on jo pahasti kasvanut ulos mallistaan! Sen verran voin kuitenkin sanoa, että olen ollut supertyytyväinen ja suosittelenkin läpimästi kaikille jotka arpovat leikatako vaiko ei! :)

tiistai 11. joulukuuta 2012

Kolmikko

Ajattelin vaihteeksi kirjoitella teille jostain muustakin kun jouluaiheisista jutuista :) Olen täällä blogissa maininnut "muutamaan" otteeseen kärsiväni kovasta koirakuumeesta :) Ja osa teistä onkin kysellyt asiasta enemmän...Kertoilenkin teille nyt hieman siitä, että missä tämän koira-projektin kanssa mennään ja esittelen teille jo omistamani/osa-omistuksessani olevan kolmikon < 3 (mikäli et ole yhtään koiraihmisiä kannattaa suosiolla jättää tämä postaus väliin!)

Päätin kuitenkin aloittaa tämän postauksen jo sateenkaarisillalle siirtyneellä murusella. Sain vanhemmiltani toivoa ja pyytää, rukoilla ja kinua, uhkailla sekä lahjoa niin hyvällä kuin pahallakin koiraa melkein 10vuotta! :) Kunnes he lopulta päättivät ajankohdan olevan sopiva, olin tuolloin 15-vuotias. Xero oli rodultaan berninpaimenkoira, eikä todellakaan mikään helpoin tapaus ensimmäiseksi koiraksi! Varsin omapäinen ja itsepäinen herra ettenkö sanoisi :) mutta toisaalta niin kiltti ja hellyydenkipeä! 55kiloa mahtui syliin kuin syliin helposti :)

Xerolla onkin sydämessäni aivan oma paikkansa. Hän on ollut tiennäyttäjä ja opettanut minulle paljon koirista. Suureksi suruksi Xero kuoli syöpään 6-vuoden ikäisenä, aivan liian varhain :/



Olin pitkään ajatellut, etten ikinä voisi ottaa uutta koiraa, niin kauhealta Xeron menettäminen tuntui. Kuitenkin elämä ilman hännänheiluttajaa tuntui varsin tyhjältä. Spitzeihin tutustuin kaverini mittelspitzin myötä. Kleini tuntui parhaalta vaihtoehdolta, enkä päivääkään ole valintaani katunut! Hipsu valloitti ensi hetkestä lähtien sydämeni täysin!
 

Hipsu on pennusta asti ollut duracell pupun ja gremlins riiviön risteytys! Ensimmäisinä kuukausina pystyin vain haaveilemaan television katselusta tai  pienestä hetkestä tietokoneen ääressä, tuntuu etten muuta tehnytkään kuin juossut pennun perässä huutaen "Ei:tä" :) Välillä saattoi nähdä miten pirun sarvet kasvoivat sen päähän. Muistan tuolloin miettineeni että eikö se ikinä nuku. 
Vieläkin Hipsua voisi luonnehtia adhd-koiraksi, mutta selvästi rauhoittumisen merkkejä alkaa näkyä; pojusta on tullut erittäin aamu uninen ja nukkuu jopa muutamat päikkäritkin päivisin. Nykyään tämä riiviö pysyy jopa pari minuttia sylissä paikallaan, mikä saavutus! Hipsu ei koskaan ole erityisemmin pitänyt rapsutuksista tai muista hellyydenosoituksista saati sylissä olemisesta, silti se rakastaa kaikkea yhdessä olemista ja tekemistä; oli kyseessä sitten lenkki, yhteiset leikkihetket tai nukkumaanmeno. 
Hipsu on alusta asti ollut minun koira! Vähitellen se on oppinut sietämään muitakin, mutta aina jos minä olen paikalla ovat muut yhdentekeviä. Tämä liiallinen kiintyminen on aiheuttanut myös ongelmia. Hipsu on minulle kuitenkin täydellinen.. jopa kaikessa epätäydellisyydessäänkin < 3 

Suuri takaisku olikin kun en sitä muuttaessani voinut ottaa mukaani. Kerrostalo elämä ja yksinolo ei vain sujunut :/





Niinpä Hipsu jäi vanhemmilleni, äitini koiran Paavon seuraksi. Jos Hipsu on ollut 100% minun koira niin Paavo on varsinainen mammanpoika. Meillä ei jostain syystä Paavon kanssa ole koskaan "synkannut". Paavo on varsinainen diiva ja itse olen sen verran luja, että Paavo vetää herneen helposti nenäänsä kanssani ja häipyy sängynnurkkaan murjottamaan pahansuopia mulkaisuja heitellen :) Bamse on varsin ihmismäinen jos näin nyt voi sanoa :) Se viettää aikaansa mieluummin ihmisten seurassa kuin Hipsun ja Hupin kanssa temmeltäen. Paavo on myöskin aina ollut vähän "näsäviisas" ja "pikkuvanha". Se ei ymmrrä leikkiä juuri lainkaan ja menettää hermot todella helposti. Pallohullu koira Paavo kylläkin on! Niin kauan kun joku vain jaksaa heittää, Paavo kyllä hakee! Välillä tuo pallohulluus menee kuitenkin överiksi ja pallo täytyy hetkeksi piilottaa :)
Paavo on paperiessa minun nimissä, koska aikoinaan kiersin jonkin verran näyttelyitä sen kanssa.












Uusin tulokas meidän koiraperheessä on Hupi.. Hupi on maailman ystävällisin ja kiltein koira! mutta varsin energinen tapaus! Hyppy-hyppy-poing-poing kuvaisi Hupia erittäin hyvin. Tuntuu ettei tämä koira osaa kävellä lainkaan vaan aina on ravattava, juostava tai loikittava :) Onneksi Hupi on varsin tottelevainen ja helposti oppiva. En muista Hupia varsinaisesti koskaan "opettaneeni" vaan asiat menevät kerrasta perille ja pieni muistutus silloin tällöin riittää.
Noutajalle tuttuun tapaan Hupsulla on aina jotain kannettavaa suussaan, mieluusti vielä mahdollisimman paljon tavaraa! Tuon alimman kuvan possu-ressun ja pallon lisäksi sieltä löytyy vielä luun kappale, joka ei kuvassa näy.
Hupi asustaa tällä hetkellä myös vanhempieni luona. Opinnot ja siihen päälle epäsäännöllinen keikkatyö eivät ole paras yhdistelmä koiran pitoon ja tarkoitus oli, että Hupi olisi tuon pahimman vaiheen ajan majaillut vanhemmillani. Mutta sinnehän se kotiutui ja kukapa ei kotiutuisi; iso piha, jossa juosta vapaana, takapihalta suora yhteys metsään, melkeinpä aina ihminen kotona ja sitten vielä koirakaverit!
Nyt kun omat olosuhteet olisivat täydelliset koiralle en millään raaski Hupia kotoaan pois raastaa. Välillä tietysti Hupsu täällä vierailee, muttei ole ollenkaan luonnollinen ja rento oma itsensä.






Pentutestaajan kommentti Hupista:
"Ampaisee heti liikkeelle vauhdikkaasti häntä vispaten. Tutkii kaikki paikat uudessa ympäristössä, jopa kiipeilee ylöspäin siellä missä se on mahdollista. Tämä kaveri ei edes tiedä mitä varovaisuus tai pelko ovat. Suuri leikki- ja saalistusvietti. Erittäin hyvä riistavietti. Ei enää kiinnostu muusta kun saa hajun variksesta. Noutaa innokkaasti. Rohkea, vauhdikas ja energinen pentu."




Huh! Tulipa pitkä teksti :) Vastaan mielelläni mikäli teillä on jotain koiriin liittyvää kysyttävää!

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Joulukoti


Mihin ihmeeseen tämäkin viikko taas hujahti?! Minulla oli 7 päivää vapaata ja tänään vietän niistä jo viimeistä! Olen nauttinut täysillä jokaisesta päivästä ja viikko on sisältänyt paljon ihania asioita. Miten sitä onkin rentoutuneempi, mutta myös tehokkaampi ja energisempi kun saa olla kotona eikä tarvitse käydä tai edes miettiä työjuttuja. Aamut olen viettänyt pitkän kaavan mukaan; nukkuen pitkään ja nauttien rauhallisista aamupalahetkistä kera suosikki blogien! < 3 Pitkät lenkit ovat kuuluneet myös aamupäivieni ohjelmaan.. Illat onkin kuluneet siivouksen, koristelun, ruoanlaiton ja joulukorttien teon merkeissä.

Keskiviikkona suuntasimme rakkaan äitini kanssa Helsinkiin viettämään shoppailupäivää. Matkalla tajusin, että muutettuani nykyiselle paikkakunnalle olen käynyt Helsingissä vain pari kertaa! ja tästä on jo pari vuotta aikaa :) Lähempänä Helsinkiä asuessani siellä kun tuli vierailtua tämän tästä.. 
Minun oli tarkoitus ottaa reissulta enemmän kuin nämä kaksi kuvaa, mutta eikös akku loppunut kesken :/ Noh, reissun tärkein kohde tuli ikuistettua; nimittäin Stockmanin joulu! Olin kuin lapsi karkkikaupassa, ryntäillen pitkin hyllyjä typerä virne naamallani ja hypistellen kaikkea mahdollista :))







Ette voi kiistää etteikö Stockamnin jouluosasto ole aika ihana paikka, varsinkin joulua rakastaville?! Onko siellä muita, jotka tuolla osastolla kokevat hetkellisen hullaantumisen??

Meille ei sitten tänä vuonna tulekaan joulukuusta. Olimme molemmat yhtä mieltä, että jos kuusi hankitaan niin kyllä sen pitää sitten olla aito. Olemme kuitenkin jouluna sen verran vähän omassa kodissa, joten päätimme jättää hankinnan ensi vuoteen. Sen sijaan pääsen toteuttamaan ideani ja koristelemaan vanhempieni kuusen ja tuolta stokkalta tosiaan valikoitu koristeet. Onneksi olimme äitini kanssa samoilla linjoilla värimaailman suhteen ;)

Koristelinkin kotiamme sitten kaikilla muilla tavoin :) Peltipurkkiin istutin kolme hyacinttia kasvamaan joulua varten, piparit tuskin säilyvät tuossa sinne asti hih!


Gantin sohvatyynyt saivat kaverikseen punaiset sohvatyynyt, jotka olivat jääneet jäljelle vanhasta sohvasta ja takan rottinkisydän muuntautui jouluisammaksi parilla kuusenpallolla.












Illalla polttelin kynttilöitä ja nautin puhtaasta ja tunnelmallisesta kodista kynttilöiden valossa! 
Odottelen postista saapuvaksi vielä erästä pakettia, jotta voin saattaa kotimme koristelun loppuun. Eli lisää joulukoti-kuvia vielä tulossa :)

Minkälainen teidän joulukoti on? Mukavaa alkavaa viikkoa!

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Merry Christmas to me!

Huomenta!
Onkos siellä paljon pikkujoulujuhlinnan seurauksista kärsiviä? :) Hieman harmitellen katselin ihmisten päivityksiä mukavista illanvietoista; hyvässä seurassa, hyvän ruoan ja juoman kanssa. Mennyt viikonloppu taisi olla yksi suosituimmista pikkujoulujuhlien ajankohdista. Itse tosiaan vietin viikonlopun työpaikallani ja kotona kävin oikeastaan vain nukkumassa.

Kuitenkin muutamat pikkujoulut itsellänikin on vielä ennen joulua tiedossa, myöskin alkuvuodesta olisi juhlia luvassa. Etsiessäni kampaus ideoita tuleviin kekkereihin törmäsin aivan ihaniin nutturoihin ja kiharapilviin, joita aloinkin kaipaamaan! Älkää käsittäkö väärin; olen tykännyt aivan valtavasti tästä lyhyemmästä mallista, mutta totuus on ettei tähän toinen toistaan upeampia juhlakampauksia luoda. Tuntuukin, että hiukseni ovat aina samanlaiset; olipa kyseessä sitten arki tai juhla!





Kuvat: täältä ja täältä.

Pitkässä tukassa valinnanavaraa taas löytyy. Voisi pitää hiukset auki tai kiinni, perus ponnaristakin saa loihdittua hiuskoruilla juhlavamman puhumattakaan erilaisista nutturoista tai kiharoista.

Katsellessani kuvia viime keväältä/kesältä kaipaus pitkiin hiuksiin vain kasvoi entisestään! Haaveilen myös, että Thaimaan reisuullamme voisin juosta pitkin rantahietikkoa tukka hulmuten :)
Teinkin päätöksen, että minun joululahja itselleni tänä vuonna on pidennysten laitattaminen takaisin. Mielestäni olen sen verran kiltti kuluneen vuoden aikana ollut hih!
Pitääkin heti maanantaina soittaa kampaajalleni, jotta saadaan hiukset päähän vielä ennen joulua ja uutta vuotta!!








Mukavaa sunnuntaita sinne! Meillä on ohjelmassa kolme vee synttärit, ihanaa! < 3