maanantai 31. maaliskuuta 2014

Mittatilauspaita



Heipsan ja aurinkoista alkavaa viikkoa! Halusin tulla esittelemaan teille viimeaikaisimman ostokseni, johon olen ollut enemmän kuin tyytyväinen! Nimittäin mittatilauksena tehty kauluspaita. Kunka moni muu tunnistaa, hyvinistuvan ja juuri itselleen sopivan kauluspaidan löytymisen todella vaikeaksi tehtäväksi?

Itse olen tähän asti käyttänyt kauluspaitoja niin H&M:n valikoimasta aina Gantin valikoimaan. H&M:llä hinta-laatusuhde on mielestäni varsin hyvä, kuitenkaan täysin oikeaa kokoa en ole onnistunut löytämään; oikea koko olisikin jotain 34 ja 36 väliltä. Hennesin paidoissa myöskin sävyt ovat minusta liian haaleita. Gantilla taas sävyt ovat oikeita, mutta  tuon oikean koon ja täydellisen istuvuuden löytäminen on vaikeaa. 

Valmispaidoissa suurin ongelma on siis juuri tuo istuvuus tai oikeastaan puutteellisuus, täytyyhän ne valmistusvaiheessa jo suunnitella sopimaan hyvin monenlaisille vartaloille. NIinpä päätimme mieheni kanssa kokeilla teettää paidat molemmille mittojen mukaan. Hiukan prosessiin ryhtyminen jännitti, sillä tilasimme paidat Englannista; jolloin mitat piti ottaa itse ja ilmoittaa heille netin välityksellä. Kangas ja oikea sävykin piti siis valita ruudun välityksellä :) Onneksi mittaamisen avuksi sivustolle oli laadittu videoita opastamaan oikeat mittauskohdat ja tekniikat

Otimme tilauksen suhteen kuitenkin varman päälle ja valitsimme kankaat ja sävyt turvallisista vaihtoehdoista, jätimme myöskin paidoista pois enimmät yksityiskohdat esim kirjaillut nimikirjaimet. Maksamalla hieman extraa paitoihin on tosiaan saatavilla erilaisia yksityiskohtia ja lisukkeita, joilla tavallista kauluspaitaa voi personoida enemmän itsensä näköiseksi.

Materiaali on erittäin tärkeä osa paidan laadukkuudessa, joten valitsimme 100% puuvillaa, napit ovat valoa heijastavaa helmiäistä. Itse jätin taskut paidastani pois.








Kuten alussa totesin, olen paitaani enemmän kuin tyytyviäinen! Ehkä muutamasta kohtaa ottaisin sentin pari pois, mutta tämä ei ole niin merkittävä seikka jotta se vaikuttaisi tyytyväisyyteeni. (Onpas muuten rumasti yllä olevassa kuvassa tungettu tuo paita hameen sisään! Yöpöydällä näkyy myös olevan latauksessa jos jonkinlaista teknistä vempainta, huoh! Onko muita joita tämä johtohel****i ottaa päähän??) 

Itse tilaaminen oli varsin helppoa, kuitenkin kehottaisin varaamaan aikaa, kärsivällisyyttä ja huolellisuutta mittausvaiheeseen! Kuitenkin kerran, huolella otetut mitat tallentuvat, joten tätä vaihetta ei joka kerta tarvitse tehdä erikseen. Elleivät mitat sitten satu muuttumaan ;)

Itse en enää kovinkaan helposti palaa takaisin valmispaitoihin vaan aion jatkossakin tehdä kauluspaita hankintani nimenomaan mittatilaustyönä. Itseasiassa valkoinen paita jo kummitteleekin mielessä ja uskon, että siihen saisin nuo sentitkin osumaan kohdalleen!

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Raporttia unikoulun sujumisesta tai sujumattomuudesta



Olimme reilu kaksi viikkoa sitten siinä tilanteessa, että tarvitsimme muutosta meidän sen hetkisiin nukkumisjärjestelyihin. 7kk olimme nukkuneet perhepedissä ja olimme tähän ratkaisuun varsin tyytyväisiä. Kuitenkin Luukas muuttui koko ajan motorisesti levottomammaksi, potki ja huitoi yöllä niin että oma yöuneni häiriintyi pahasti. Sen lisäksi pelkäsin hänen jotenkin onnistua putoamaan meidän sängystä. Puhumattakaan niistä yösyömisistä! Huh!

Nyt olemme reilun pari viikkoa toteuttaneet unikoulua, mitenkäs sitten sujuu?! Kunpa voisinkin sanoa tähän, että loistavasti! 
Ensimmäisen viikon Luukas nukkui omassa sängyssään, mutta meidän makuuhuoneessa. Alkuun sänky oli jalkopäässä, lopulta ajattelin ottaa hänet lähemmäksi joten siirsimme sängyn minun viereen.  Tuo ensimmäinen viikko oli, noh kamala! Heräilyjä oli aina 5-30 minuutin välein, aina ei itse tosiaan peiton alle takaisin ehtinyt kun itku jo alkoi.
Kaikki tassuttelu yritykset saivat pojan vain kiihtymään ja huutamaan entistä enemmän.

Vaikka ajatus alkuun tuntui kauhealta päädyimme kokeilemaan josko omaan huoneeseen siirto auttaisi. Olin aivan varma, etten nukkuisi siirron jälkeen yhtään kun koko ajan kuulostelisin ääniä. Toisin kuitenkin kävi :) Meidän kaikkien unenlaatu parani, unta saattoi parhaimmillaan tulla jopa 3 tuntia putkeen! Herätessään riitti, että käytiin huoneessa ja hetki pidettiin kättä vatsan päällä; uni jatkui!

Valitettavasti tämä kaikki oli vain väliaikaista...






.. Nukkumaan menon kanssa meillä ei ole onneksi mitään ongelmia, hurraaa! Poika alkaa siinä 20 maissa olemaan jo niin väsynyt, että kannetaan hänet iltapuuron jälkeen sänkyyn. Hetken hän siellä touhuilee, kerran tai kaksi ehkä käydään hyssyttelemässä, mutta lopulta aina nukahtaa. Illat ovat muutenkin sitä parasta aikaa, ongelmat alkavat usein siinä 24 jälkeen. 

En ymmärrä miksi tämä klo 24-02 on nyt taas sitä vaikeinta aikaa, jolloin Luukas heräilee koko ajan :/ Ja rauhoittaminen on vaikeaa, poikaa huutaa, huitoo ja potkii. Sylissäkin vain rimpuilee. Tekee niin pahaa katsoa kun toinen kurkkusuorana huutaa. Aina lopulta nukahtaa, mutta tosiaan vaikeimman kautta. 
Aamuyöstä saattaa taas tulla pidempi pätkä unta; syötän siinä 04 paikkeilla riippuen mihin aikaan aamuyöstä poika herää ja siitä nukutaankin sitten aamuun, 07 asti!

Jotain positiivistakin kerrottavaa minulla on! Nimittäin johtuneeko tästä unikoulusta, iästä, kevyemmästä ulkoiluvaatetuksesta vai tekeekö kevät muuten vain taikojaan, mutta Luukas nukkuu nykyään 2-3 tunnin päikkäreitä ulkona!! (Tähän asti siis hän on herännyt aina vartin päästä siitä kun vaunut ovat pysähtyneet)




Otan enemmän kuin mielelläni vastaan kaikki kommentit/vinkit/kokemukset/mielipiteet koskien unikoulua ja meidän toteutusta siitä. 
Mennäänkö jossain kohtaa pieleen tai mitä voitaisiin muuttaa/tehdä toisin?

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Nolla vuotta. Seitsemän kuukautta.


Ciao! Vaihteeksi vähän neuvolakuulumisia.. Huomasin tuossa, että reissu kiireiden vuoksi 6kk neuvolapostaus jäi kokonaan tekemättä, joten laitan nuo mitat sulkuihin tämän kertaisten mittojen perään.
Tosiaan 7kk neuvola, aika peruskäynti. Otettiin mitat ja Luukas sai toisen influenssarokotuksen. Viimekerralla annettiin ensimmäinen pistos ja sen lisäksi otimme tuon MPr-rokotuksen jo tässä kohtaa. Rokotusohjelman mukaanhan tuo MPR tulee siellä 14-18 kuukauden iässä, mutta paljon matkustaville vauvoille se voidaan tosiaan antaa kun 6kk tulee mittariin. Kummastakaan rokotteesta ei muuten meille tullut mitään haittavaikutuksia, onneksi!! Hieman pelkäsin asiaa, sillä olin lukenut erityisesti tuon MPR-rokotteen olevan aika tuhtia tavaraa. Mutta nyt niihin mittoihin:

Pituus: 73,8 com (70,2 cm)
Paino: 8 610 g (8 015g)
Pään ymp. 43,7 cm (42,5cm)

Hurjaa vauhtia tuo kasvaa! Itse olen ollut vuoden ikäisenä 1cm pidempi ja 1.3kg painavampi.. Lyhyt ja paksu siis ;)






Valitettavasti nyt ei ollut kuin kännykällä otettuja kuvia :/
Luukas liikkuu paitsi tuon Mininsä kanssa (pappan mukaan kyseessä on tosin mersu) niin kiirimällä ja pyörimällä eteenpäin. Yhtään ei paikallaan pysy vaan poikaa saa olla milloin mistäkin hakemassa, kovasti kaikki kielletty mm johdot jo kiinnostavat ja niitä kohden suunnataankin erittäin määrätietoisesti :)

Konttausasentoon pyrkii jo kovasti, saas nähdä jääkö meiltä ryömimisvaihe kokonaan välistä, mitään kiinnostusta ryömimiseen kun poika ei osoita ;) Pyörimällä pääsee ihan yhtä hyvin etenemään!
Alahampaat puhkesivat 6kkn iässä ja nyt pariviikkoa sitten ilmestyi molemmat yläkulmahampaat. Itse odotin yläetuhampaita seuraavaksi, onko muilla tullut nuo kakkoset myöskin ensin? Hymy on varsin hassun näköinen, aivan kuin pikkuvampyyri :)

Nämä olivat tällaiset pikakuulumiset, seuraavaksi onkin sitten lääkärineuvola (8kk) 
Treffataan tänään meidän hääkuvaaja, joten tämän enempää en ehdi nyt kuulumisia kirjoitella. Luonnoksissa, viimeistelyä vaille valmiina on meidän unikoulu-väliarvio. Palataan sen merkeissä sitten seuraavaksi.

Tähän loppuun vielä kuvaa edellisessä postauksessa hehkuttamani puna in action ;)





Aurinkoista viikkoa!

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Beauty Sunday


Tykkään muiden blogeissa erityisesti lukea meikki-ja kosmetiikkapostauksia. Kuitenkaan niitä ei täällä oman blogini puolella ole kauheasti näkynyt, en koe olevani mikään alan asiantuntija. Mutta tarvitseeko sitä ollakaan? Miksen voisi kirjoittaa ihan omista kokemuksista ja esim omista, hyväksi havaituista tuotteista?!

Oma meikkini on todella luonnollinen, vähemmän on todellakin enemmän. Rakastan kuitenkin kosmetiikkaa ylikaiken ja erilaiset purkit ja purnukat sekä meikit ovatkin itselleni sitä arjen ylellisyyttä ja hemmottelua.. Suklaan ohella tietysti ;) Vaikka monessa tuotteessa olen löytänyt sen itselleni sopivimman vaihtoehdon, myönnän olevani pahasti mainonnan uhri mitä varsinkin meikkeihin tulee... Josko se ruoho kuitenkin olisi vihreämpää aidan toisella puolen?! :)

En tiedä sitten onko paljon nähdyt punahuulet vaikuttaneet minunkin mieltymyksiini vai onko se lähestyvä kevät, joka on saanut pääni pyörälle mutta huomaan yhä enemmän ja enemmän viehättyväni punahuulista ainaisten nudehuulien sijaan!

Sokoksen 3+1 päivillä tutkailin Diorilla alennuksessa olevia, nudekiiltoja. Siinä sitten ystävällinen tuote-esittelijä tuli minua valinnassani auttamaan ja kuinka ollakaan, kiinnitin huomioni hänen todella kauniisiin punaisiin huuliin. Pakko oli hänelle asiasta ihan mainita, jolloinka hän johdatteli minut kyseisen sävyn äärelle :) Siinä sitten testailtiin eri sävyjä minulle, kunnes tämä alla oleva ihanuus löytyi! En olisi itse kyseistä sävyä päin vilkaissutkaan, mutta myyjä näki heti sen minulle sopivan ja täytyy myöntää että heti huulilla se näyttikin ihan omalta!








Kyseessä on Diorin; Rouge Dior 765 - Montmartre. Tähän päälle sain vielä tutkailla myyntiin tulevia Diorin Fluid Stick:iä, joka on kiilto, puna ja huulilakka yhdessä paketissa. Aivan mahtava tuote, jonka aion käydä ostamassa heti kun vain sen jossain hyllyllä myytävänä näen! Sävy Pandore oli aivan täydellinen jo yksistään, mutta tämän huulipunan päälle levitettynä lopputulos näytti aivan kuin ammattilaisen tekemältä. Ja aikaa tähän kului ehkä minuutti!

Tässä kohtaa haluan myös erikseen mainita tuon Diorin tuote-esittelijän. Harmikseni en hänen nimeään tiedä, mutta miten loistava asiakaspalvelija ja todellinen ammattilainen hän olikaan, pirteän ja iloisen persoonan lisäksi. Uskomatonta, mutta kulutin tässä Diorin tiskillä aikaa melkein tunnin jutellen, paitsi meikeistä myös kaikesta muusta aiheen ulkopuoleleta. Nauroin kotona miehelleni, että tällainen se nykyään on minun, kotiäidin sosiaalinenverkosto ;)

Tästä parin päivän päästä olimme Turussa asioilla ja yllätys yllätys päädyin Stokkan kosmetiikkaosastolle haahuilemaan. Yllättäen, jostain hyllyjen takaa kuuluu myyjän ääni ja kysymys, että olinko hänellä Salossa asiakkaana tässä pari päivää sitten. Kyllä! Samainen tuote-esittelijä oli nyt Turussa :) Huomasipa hän, että ostamani puna oli päässyt huulilleni ja taas päädyimme juttelemaan hieman pidempään.





En tiedä oliko kyseessä uusi punani, myyjän pirteä ja iloinen olemus vai mikä mutta huomasin itsekin olevani todella hyvällä tuulella ja paljon freesimpi. Liian usein päivät kuluvat kotona tai ulkona lenkkeillen vauvan kanssa ja omaan ulkonäköön ei samalla tavalla tule kiinnitettyä huomiota kuin esim töissä käydessä. 

Miten pienestä se oma hyvä olo välillä voikaan olla kiinni! Ja miten suuri vaikutus toisen ihmisen hymyllä voikaan olla!

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Muistilista häiden suunnitteluun


Mukavaa keskiviikkoiltaa! Tässä on taas viimeiset 1,5h taisteltu nukkumaan menon kanssa ja viimein poika nukahti; nyt ensimmäistä kertaa omassa huoneessa, katsotaan miten yö menee!
Yritän muutenkin ehtiä tällä viikolla kirjoittamaan pientä raporttia tähän astisesta unikoulun sujumisesta... Kovin hääppösiä tuloksia ei tosin ole luvassa, valitettavasti!

Alla olevaan kuvaan törmäsin nettiä selaillessani ja pakko oli se tännekin ladata, niin totta kun tuo sanoma kohdallani on :)




Paperilla minulla to do-lista onkin, itseasiassa aika montakin eri versiota, of course! Ajattelin nyt koota niistä tänne yhden, tiiviin paketin, jotta itsekin pääsen hieman kärryille mitä on saatu aikaan ja mitä on vielä tehtävä. Monen monta eri listaa kun on olemassa ja osa ajatuksista tämän hataran pään varassa niin on suuri vaara, että jotain unohtuu täysin!


- juhlapaikka
- kirkko
- pappi (palaveri!)
- maistraatti
- kutsut
- bändi
- sulhasen puku
- morsiamen puku
- Luukaksen puku
- hääauto + koristeet
- aikataulu + ohjelmarunko
- menu
- valokuvaaja
- juomat !!!!
- istumajärjestys
- hääkarkit
- kampaaja + meikki
- kukat !!!!
- hääriisi
- DJ
- dj:n musiikkilista
- hääyö, hotelli
- tienvarsikyltit
- ohjelma pöytiin

Okei, aika hyvältä siis näyttää. Muutama kriittinen juttu tosin on hoidettava pikimiten kuten kukat!! (Morsiuskimppu, heittokimppu, sulhaselle ja isälleni kukka) ja toinen juttu, juomat!
Ruoka meille tulee Seurahuoneen kautta ja menusta on jo sovittu. Ainoastaan iltapala on vielä  mietinnän alla, mutta kaikki juomat tilaaja hoitaa itse. Tämä onkin asia, joka aiheuttaa hieman päänvaivaa. Miten paljon sitä juotavaa sitten tulisi olla?! ( Voisin kirjoittaa ihan oman postauksensa aiheesta) Juomat haemme kaasoni kanssa Tallinnasta, luvassa pieni naisten roadtrip! ;)

Istumajärjestykseen palataan kunhan kaikki ovat ilmoittaneet tulostaan, reilu viikko vielä aikaa jäljellä. Hääauto kuuluu pihistä-listallemme koska emme saaneet kumpaakaan haluamistamme autoista. Hääauton koristelu ja tienvarsikyltit ovat vielä toistaiseksi jääneet täysin huomiotta!

Hääyöstä sen verran, että haluamamme hääsviitti tai oikeastaan koko valitsemamme hotelli on varattu yksityisporukalle, joka varaa joka vuosi tuon hotellin omaan käyttönsä. Hotellin puolelta tosin selvittelevät parasta aikaa josko kuitenkin tälle porukalle sopisi luovuttaa hääsviitti meille :) Plan B  on kuitenkin olemassa ja olemme Cumuluksesta tehneet alustavan varauksen, heillä ei tosin hääsviittiä ole. Huoneen saa itse kuitenkin käydä etukäteen halutessaan koristelemassa. No vau! ;))





Onkohan siellä ruudun takana rouvashenkilöitä, kaasona toimineita tai muuten vain asiantuntijoita.. Olisi kiva kuulla kommenteja miltä tämä listani näyttää, puuttuuko kenties jotain? Kaikenlaiset kokemukset ja vinkit ovat tässä kohtaa kultaakin kalliimpia!

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Viikonloppu


Heippa! Muunlaisen kuvamateriaalin puuttuessa päädyin kaivelemaan iphoneni kätköjä viikonlopulta.. Päädyin valitsemaan kaupunkireissulle conssit jalkaan, koska uskoin ihan tosissani kevään jo koittaneen. Kunnes iskikin se takatalvi :/ Mutta ei lannistuta tästä, kevättä kohden tässä mennään!!


Viikonloppu, tämäkin on kulunut aikamoisen herkuttelun merkeissä! Tein ensimmäistä kertaa itse avokadopastaa, ruokaa jota niin monissa yhteyksissä olen nähnyt hehkutettavan. Ja vastoin ennakkoluulojani se oli todella herkullista! Kyllä, valmistauduin siihen että meillä syödään pahaa ruokaa :) Paitsi ruoan herkullisesta mausta, olin myös yllättynyt miten helppoa se olikaan tehdä. Ja minä jopa onnistuin, yleensä kun meillä mies tekee ruoan ;)







Lauantaina veimme Luukaksen pariksi tunniksi Nenen ja Deden hoiviin ja pääsimme ensimmäistä kertaa, 7kuukauteen treffeille! Kävimme ravintolassa syömässä suklaakakkua kera kuohuviinin!
Fiilis oli aika kummallinen, aivan kuin jotain olisi puuttunut. Naurettiinkin miehen kanssa, että mistäs sitten jutellaan kun sää päivittelyt oli puhuttu ;))


Viimeviikolla pidimme myös bestmanien ja kaasoni kanssa palaveria häiden tiimoilta ja ensi viikolla olisikin luvassa taas niiden eteen työskentelyä sekä morisuspuvun sovitus! IIK!





Nyt jatkamaan unikoulua, joka ei tosin etene toivotulla tavalla.. 
Hyvää yötä!


lauantai 15. maaliskuuta 2014

Splizzeria



Kävimme eilen syömässä kaupunkiimme avatussa uudessa ravintolassa, Splizzeriassa. Olin kyllä lukenut kyseisestä ravintolasta etukäteen, mutta täytyy sanoa ettei minulla silti ollut aivan selvää käsitystä mikä tämä heidän ideansa oikeastaan on...

"Nyt loppui annoskateus. Splizza on pizza, jossa on kaksi toisiaan täydentävää puoliskoa. Kaksi maailmaa samalla lautasella, jotka sulautuvat uunissa yhteen " -Näin kuvaillaan heidän omilla sivuillaan.

 Avajaisissa oli hyvä tunnelma ja palvelu oli erinomaista. Yksi omistajista oli heti ovella asiakkaita vastaanottamassa ja saimmekin alla olevan esitteen sekä hänen esittelynsä, paikasta. Tämä antoi itselleni ainakin todella positiivisen kuvan.
Lapsen kanssa ruokailessa plussaa saivat erityisesti Stokken syöttötuolit, joissa osassa oli baby set ja osa oli jätetty istuimiksi vähän vanhempia lapsia varten. Inhoan ravintoloita, joissa on kiikkerät ja heiveröiset syöttötuolit; koko ajan saa olla pelkäämässä, että kiikahtaako se nurin!






No itse ruokaan sitten! Listalta löytyy 10 huippukokkien suunnittelemaa Splizzaa, joihin on tarkkaan valikoitu vastakkaiset maut eri puolilta maailmaa täydentämään toisiaan. Splizzan toiselle puolelle voi halutessaan valita myös salaatin eli Zalaatin. 

Alkuun siis valitaan haluaako kaksi osaisen Splizzan, Splizzaalatin vai pelkän Zalaatin.
Sen jälkeen valitaan listalta jokin kokkien kehittämistä annosehdotuksista. Annoksia voi sekoittaa keskenäänkin, mutta tällöin ei ole takuita että maut toimisivat keskenään parhaalla mahdollisella tavalla.
Annos valmistuu muutamassa minuutissa ja sen saa tiskiltä mukaan. Tässä kohtaa idea muistutti hieman Subway:ta. Työntekijät nimittäin rakentavat annoksen siinä tiskillä, asiakkaan silmien edessä edeten kohti kassaa, josta sitten maksun jälkeen saat annoksen pöytään vietäväksi.








Yläpuolella on nähtävillä meidän annokset! Mies otti Splizzan numero 6; Spicy ham / Red & green.
Minä päädyin Splizzalaattiin, johon yhdistin osat kahdesta eri annosehdotuksesta; Opera-zalaatti ja Döner dish-splizza
Molemmat olimme valintaamme kyllä tyytyväisiä. Itselleni ei jäänyt yhtään ähky olo tämän aterian jälkeen, joka usein minulla on vedettyäni koko pizzan :) Harvoin tosin edes jaksan koko pizzaa, mutta nyt söin kyllä koko lautasen tyhjäksi!
Salaatti varsinkin yllätti minut raikkaudellaan ja tuoreudellaan! Ananaksena esim oli käytetty oikeaa, tuoretta ananasta, säilykepurkkien sijaan!
Tässä taas yksi inhoamistani asioista; monien ravintoloiden todella huonot ja nahistuneet salaatti annokset!


Tällä hetkellä Splizzerioita on vain Salossa, mutta keväällä 2014 ainakin Helsinkiin olisi tarkoitus avata oma ravintola! 
Toivon pojille todellakin onnea & menestystä! Hienoa, että jaksetaan yrittää ja ideoidaan uutta! Etenkin kun taloudellinen tilanne maassamme on mikä on. Mielestäni tällä luotiin kaupunkiimme hieman positiivisempaa uutisointia ja ilmapiiria, ainaisten leikkauksien ja laukkautusten sijaan. 



Miltäs teistä nämä splizzat kuulostavat?


keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Vaatekaapin kulmakivet; alaosat

Jatketaanpas täällä aloittamaani vaatekaapin kulmakivet-postaussarjaa, tällä kertaa vuorossa alaosat. Suosin hyvinpitkälti alaosissa kynähameita ja farkkuja. Hyvinistuvat, skinnyfarkut, jotka saavat jalat ja takapuolen näyttämään täydellisiltä ovat kultaakin kalliimmat. Itselleen täydellisen mallin löytyminen saattaakin osoittautua varsin vaikeaksi. Olen onneksi onnistunut löytämään vartalolleni sopivat farkut niin mustana, tummansinisenä kuin keskisinisenäkin. 

Kesäksi kaipaan hieman vaaleampaa ilmettä ja beiget strechfarkut ovat ehdottomasti kevään/kesän käytetyimmät housut. Metsästin jo viime kesänä täydellisiä valkoisia farkkuja kuitenkaan niitä löytämättä. Suurin osa oli aivan liian läpinäkyviä ja halvannäköisiä. Valkoiset farkut ovat muutenkin varsin riskialtis vaatekappale; ne voivat olla oikein puettuna ja yhdistettynä todella tyylikkäät, mutta sitten taas väärin puettuna todellinen katastrofi! Valitettavasti mieleeni tulee tässä kohtaa yläaste ajat ;) 




Olen ehdottomasti 100 prosenttisesti hametyttöjä! Vasta viimeaikoina olen innostunut farkuista uudestaan, mutta siltikin väittäisin ylläni näkyvän mekkoja/hameita useammin. Koen jalkojeni olevan se ruuminosa, jota haluan korostaa. 

Hameissakin nähdään lempisävyjäni navya, beigeä mustaa ja harmaata. Erityisesti kesäisin tykkään myös hameessa käyttää valkoista. Sen sijaan täydellisen sävyinen harmaa kynähame vaatekaapistani puuttuu vaikka miellän sen kyllä yhdeksi joka ehdottomasti sieltä pitäisi löytyä! 
En omista myöskään punaista/burgundyä hametta, mutta näkisin sen sopivat erittäin hyvin erityisesti syksyyn/talveen. En osaa itse sitä tyyliini yhdistää, mutta olen nähnyt todella kauniita asukokonaisuuksia jotka punaisen kynähameen ympärille on rakennettu!
Punaiset housut aion sen sijaan täksi kevääksi/kesäksi metsästää :)






Shortseissakin mennään pitkälti samalla linjalla kuin ylläolevissa vaatekappaleissa; tummansinistä, valkoista, beigeä ja denimiä. Syksyn tullen tummien shortsien käyttöikää voi pidentää lisäämällä alle paksut, mustat sukkahousut.







Tässäpä taas ajatuksiani oman vaatekaappini kulmakivistä. Löytyykö teiltä samoja ajatuksia tai missä kohtaa ajatuksemme eroavat? 

Hyvää yötä!

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Unikoulua


Ciao! Meillä on ensimmäinen yö unikoulua takana! Tämä päivä mennääkin sitten kahvin ja kampaaja käynnin voimalla :)
Hieman ehkä yllättäen tai ainakin alkuperäisestä suunitelmasta poiketen päädyttiin nukkumaan ensimmäiset puoli vuotta perhepedissä. Nyt kuitenkin koin, että tähän on tultava muutos, Luukas heräili edelleen 1/2-1 tunnin välein pitkin yötä. Kiinteät meillä aloitettiin 5 ja puolen kuukauden iässä ja ne saavuttivat heti suuren suosion... Nopeasti siis lisäsimmekin annoksia ja nyt Luukas syö 4-5 kertaa päivässä. Tästä huolimatta poika kuitenkin herää tissille sen 110 kertaa yössä :)

Perhepeti oli siis varsin helppo ratkaisu aluksi ja useat yö heräämiset eivät oikeastaan missään vaiheessa minua pahemmin uuvuttaneet. Olisin edelleen ollut valmis tätä lapsentahtista perhepeti-ratkaisua jatkamaan, mutta suurin ongelma ja päätökseen vaikuttaja oli se etttä Luukasta ei saa kukaan muu nukahtamaan kuin minä! Ei edes isä, ainakaan ilman monen tunnin kauheaa itkuhuutoa. Meidän hääyöksi Luukas on menossa mammille ja pappalle hoitoon ja olisi se kiva, että kokemus olisi kaikille mahdollisimman positiivinen eikä minun tarvitsisi kokoajan murehtia miten he pärjäävät!
Toinen puoltava tekijä oli liikkuminen/turvallisuus, pelkään että poika pääsisi esteistä ja toppauksista huolimatta putoamaan meidän sängystä oikein kovin venkoillessaan.

Neuvolassa terveydenhoitaja oli myös sitä mieltä. että meidän yöheräily määrät ovat puoli vuotiaalle aivan liikaa, ravitemuksellisesti tuon ikäinen ei enää yösyöttöjä edes tarvitsisi! Emme kuitenkaan saanet konkreettisia ohjeita miten lähteä tätä unikoulua toteuttamaan. Netistä asiaa opiskeltuani päädyimme kokeilemaan Tassu-unikoulua. Mutta... sen minkä taakseen jättää sen edestään löytää ;) Perhepedistä omaan sänkyyn ei siirrytäkään aivan niin helposti!





Miten meidän ensimmäinen yö sitten meni?! Varmasti olisi huonomminkin voinut mennä. Luukas söi illalla iltapuuron ja tämän jälkeen teimme normaalit iltatoimet. Hetki vielä sylittelyä ja halailua hämärässä olohuoneessa kunnes veimme pojan sänkyyn ja toivotimme hyvät yöt. 
Hetken aikaa kuului touhuilua ja hyväntuulista juttelua joka pikkuhiljaa muuttui kitinäksi. Emme vielä tässä vaiheessa menneet takaisin huoneesen, vasta sitten kun kitinä muuttui selvästi itkuksi. Hellästi käsi vatsan päälle, hyvän yön toivotukset ja pojan rauhoituttua lähdimme huoneesta. Toistimme tätä jokusen kerran kunnes tajusimme ottaa mobilen pois, poikahan roikkui siinä koko ajan eikä nukkumisesta tullut mitään. Tämän jälkeen itku alkoikin muuttua vaativammaksi. Usein emme ehtineet makuuhuoneesta pois kun itku jo alkoi. 
Hetken kuluttua ei enää riittänyt käsi vaan itku oli niin lohdutonta, että otimme pojan syliin rintaa vasten ja silittelimme selkää. Kuitenkin heti pojan rauhoituttua laskimme takaisin sänkyyn ja poistuimme huoneesta. Tätä jatkui 2 tuntia :)

En tiedä teinkö tässä kohtaa väärin, mutta iltapuurosta oli kuitenkin kulunut jo kolme tuntia, joten annoin pojalle maitoa. Tissille en hänen antanut nukahtaa vaan syömisen jälkeen laskin heti takaisin sänkyyn ja laitoin käden taas rauhoittavasti vatsan päälle. Muutama nyyhkäisy ja poika nukahti!




Loppuyö meni tunnin välein heräillen... Useimmiten riitti käden laittaminen turvallisesti päälle ja silittely. Muutamat kerrat tosin jouduin ottamaan syliinkin, itkun ollessa niin hillitöntä. Kaikenkaikkiaan Luukas söi yön aikana 4 kertaa. Olen tähän varsin tyytyväinen vaikka tavoitteena taitaisikin olla, ettei poika maitoa tarvitsisi ennen aamuyötä.


Jännityksellä odotan miten ensi yö menee! Vielä olisi pohdinnassa olisiko sittenkin parempi siirtää poika omaan huoneeseen nukkumaan?! Muuttaisikohan se mitään, viime yön Luukas siis nukkui meidän makuhuoneessa. 

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Naistenpäivä outfit

Hyvää naistenpäivää kaikki ihanat naiset!!
Mies oli suunnitellut meille täksi illaksi syömistä ja leffaa, laatuaikaa kahdestaan. Olipa hän hommannut Luukakselle hoitopaikankin.. Taisipa mies vaan kokea itse kaikkeista suurimman yllätyksen, "ryöstäjien" hakiessa häntä tänään töistä polttari viikonlopun viettoon! :)

Minulta jäi siis kukat saamatta ja leffa näkemättä! Hätä ei onneksi ole tämännäköinen vaan mikäs sen parempi tapa naistenpäivää onkaan viettää kuin ihanan naisen seurassa :) Saatiin rakas ystäväni ja Luukaksen kummitäti tänne meillä yökyläilemään.. Nyt makoillaan ihan herkku-ähky-övereissä tässä sohvannurkassa, onneks tuli sentään lenkillä käytyä. Mukana taskuissa toki kourallinen irtokarkkeja ;) Todettiin tosin ettei ongelmaa, mehän kulutetaan ne siinä samalla :))







Yllä vielä tämän päivän kaupunkiasua. Liivi on uusi ostokseni Kanarialta, tosin kotoisasti Zarasta ostettu. Huomatkaa muuten, että hiukset ylettyvät jo ponnarille! Ja kasvatusprojektilla on vielä melkein 2kk aikaa ennenkuin hääkellot soivat. Jälleen kerran olen myös aloittanut tuon oman sävyn kasvatuksen. Tarkoituksena olisi kuitenkin vaaleana pysyä, mutta ainoastaan raidoittaa hiusta. Raskaus, imetys ja hormaaliset muutokset kaikenkaikkiaankin ovat vaikuttaneet ihooni, mutta ennenkaikkea hiuksiini varsin epäsuotuisasti :( Enpä muista koska viimeksi hiukseni olisivat näin huonossa kunnossa olleet! Siirryin pari vuotta sitten käyttämään juurikasvussa väriä, vaalennusaineen sijaan ja nyt tosiaan muutama viime kerta on menty ihan vain pelkillä raidoilla. Sävy ei ole läheskään haluamanilainen, mutta koitetaan nyt saada se hius terveeksi ja hyvinvoivaksi. Hyviä vinkkejä tunkkaisen ja kellertävän sävyn
 karkoittamiseksi otetaan vastaan :)

Hyi yök, nyt ollaan kyllä syöty ihan liikaa itsetehtyä pizzaa ja irtokarkkeja ja painutaankin niitä sulattelemaan unten maille :) Aamulla reippaina vauvauintiin!




Hyvää yötä ja viettäkää vielä loistavat, viimeiset pari tuntia tätä naistenpäivää!


torstai 6. maaliskuuta 2014

Hääkutsut


Tässä esittelyssä meidän hääkutsut. Päätin heti kättelyssä, että kutsuihin en tule aikaa ja energiaa aivan kauheasti tuhlaamaan. Yksinkertaiset ja simppelit, leikkaa-liimaa-tyyliset kutsut olivat siis ajatuksissa. Ja aika leikkaa-liimaa-tyyliset näistä tulikin ;)










Kaasoni kyseli ensimmäisessä suunnittelu palaverissa, että minkälaista teemaa tai värimaailmaa olin ajatellut. Johon totesin valkoista, valkoista ja valkoista sekä juuttinarua :) Idea näihin kutsuihin ja oikeastaan koko teemaan häissämme kun syttyi rakkaudestani juuttinaruun. Olen tätä naura itseasiassa tunkemassa vähän joka paikkaan! Kaasoni totesi muuten tähän, että pitäisikö heidän sitten pukeutua juuttisäkkeihin?! :)

Minulla ei mitään varsinaista teemaa tosiaan ollut mielessäni häidemme yksityiskohtia pohtiessani, mutta huomasin pian Pinterestistä hakusanalla "rustic wedding" löytyvän juuri niitä haluamani ja ihailemiani elementtejä... Olkoon häidemme teema siis 
Rustic Wedding!


Kutsut ovat siis valkoista kartonkia, jotka taittelin ihan vapaalla kädellä! Ensin alkuun minun piti ostaa paperileikkuri, viivasuorien sivujen aikaan saamiseksi sekä mittailla "luukut" tarkasti. Tulin kuitenkin siihen tulokseen että pieni epätäydellisyys ja oman kädenjäljen näkyminen sopii näihin kutsuihin paremmin kuin hyvin. Selittelyä laiskuudelleni ;)

Kutsujen sisältö olikin sitten se työläin osa... Aluksi minun piti vain liimata valkoinen tuloste kartongille, mutta tuolloin kutsut olivat minusta liian pliisut. Pitkään pohdin miten saisin tuota sisältöä mielenkiintoisemman näköiseksi kunnes muistin äiti tekemät kutsut isäni 40vee synttäreille; hän nimittäin poltti kutsujen reunat ja rullasi ne kääröksi. Tästä innostuneena aloin polttamaan tulosteiden reunoja! Kuulostaa helpommalta mitä oikeasti olikaan. Useamman tulosteen jos poltti kerralla, lähti liekki helposti leviämään vieden osan tekstiä mukanaan :) 







Aikamoinen urakka näissä oli ja onnistuinpa saaman näistä kuitenkin sen viime hetken paniikinkin aikaiseksi.. plus ison vesikellon peukalooni, mutta olen lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen! 

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Its a secret..





... Nimittäin:





Hääkutsut ovat varmasti tavoittaneet jo kaikki vieraat, mutta ennenkuin esittelen niitä täällä blogin puolella tai kirjoittelen lomakuulumisista, kuinka moni teistä on huomannut Victoria´s Secret:in rantautumisen Suomeen?
Rantautuminen on ehkä huono sanavalinta, sillä tuotteet ovat saapuneet nimenomaan Itämeren laivoille! Kauneudenhoitotuotteita on saatavilla Viking Linen-laivoilla sekä myös Silja Serenadelle. Muissa Siljan laivoissa tuotteita ei ilmeisemmin ole saatavilla?

Tuotevalikoimaan kuuluu viitisenkymmentä tuotetta hajuvesistä vartalonhoitotuotteisiin. Aivan huippujuttu sanon minä!! Enää näitä himottuja tuotteita ei tarvitse olla hamstraamassa ulkomaanreissuilta tai pyytää ystäviä ja tuttavia näitä niskat vääränä kantamaan ;)

Meillä on kesälle tiedossa Tukholman reissu, mutta saattaapi olla että pieni risteily olisi ennen sitä tehtävä! En ole mikään suurin ruotsinristeilyiden fani, mutta ehkä tämä seikka muuttaa tilannetta hieman! Onko siellä muita asiasta innostuneita?





(Asiasta uutisoi Iltalehti)


sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Vaatekaapin kulmakivet; yläosat


EDIT// Olin ajastanut tämän postauksen matkamme ajaksi, mutta jostain syytä se ei ikinä teille ilmestynyt. Otetaanpa siis uusiksi!




Olen saanut jonkin verran kyselyjä ja postaustoiveita tyylistäni sekä pukeutumisestani. Ajattelinkin koota aiheesta erillisen postaussarjan; vaatekaappini kulmakivet. Tämän tyyppisiä postauksia on aina silloin tällöin blogeissa vilahtanutkin.

Moni sanoisi pukeutumistani ehkä tylsäksi tai mielikuvituksettomaksi, mutta olen onneksi onnistunut löytämään oman tyylini. Tyylin jossa viihdyn ja tunne oloni kotoisaksi, taaksejäänyttä aikaa ovat erinäiset kokeilut ja hapuilut eri tyylien viidakossa. Hieman huvittuneena, mutta myös myötähäpeää tuntien katselen nuoruuden kuvia ja silloisia vaatevalintoja :)








Aloitetaanpas tämä katsaus yläosista. Päälläni nähdään lähestulkoon aina bleiseri :) Musta, navy ja valkoinen ovat luottokolmikkoni, mutta myös raidallinen toimii hyvänä haastajana. Sen sijaan täydellisen sävyinen harmaa bleiseri kokoelmastani vielä uupuu. 
Aina keväisin alan haikailemaan myös yhä enemmän ja enemmän keltaisen perään. Tämä ilmiö on havaittavissa joka kevät :) Viime keväänä vaatekaappini täydentyi keltaisella puserolla. Tämän uskaliaammaksi en kuitenkaan ryhdy esim keltaiset housut ovat ehdottomasti nounou! 

Bleiserin alle on helppo yhdistää lähestulkoon minkälainen ylä-ja alaosa tahansa, riippuen haluaako aikaan rennomman vai virallisemman vaikutelman. 
Kauluspaita on toinen elementti, joka ylläni nähdään todella usein. Tykkään pukea sen niin farkkujen, shortsien kuin kynähameenkin kanssa. Sävyinä sininen sekä yksivärisenä, että raidallisena ja valkoinen ovat eniten käytetyimmät, mutta löytyypä kaapista yksi pinkki versiokin!











Talvisin taas mukava ja lämmin neule on ehdottomasti suosikkini yläosista. Joko yksinään tai bleiserin kanssa. Gantilta sekä Ralph Laurenilta olen bongannut hinta-laatusuhteeltaan parhaimmat neuleet. Ja näissäkin luotan ajattomiin, neutraaleihin sävyihin; valkoista, navya, beigeä sekä tietysti raidallista. Jonkin verran suosin perus neuleiden lisäksi neuletakkeja. Nämä sopivat hyvin esim kotelo-ja neulemekkojen pariksi luomaan rennompaa lookia

Viimeiseen kollaasiin valitsin erilaiset puserot, t-paidat  ja topit. Hyvinlaskeutuvat, laadukkaista materiaaleista olevat puserot etenkin valkoisena ovat neuleiden lisäksi vaatekappale johon satsaan. Vaikka baarielämä ei enää olekaan ajankohtainen käytän silti paljon erilaisia toppeja juurikin bleiserin alla. Valkoinen, musta ja nude toimii aina! Toppien ja puseroiden yksityiskohdilla kuten ruseteilla ja leikkauksilla saa asuun mielenkiintoa. Neutraalien värien lisäksi asuun voi tuoda mielenkiintoa erilaisilla sävyillä kuten esim keltaisella tai burgundyllä.



Avainsanoina pukeutumisessani toimivat yhdisteltävyys, ajattomuus ja laadukkaat sekä hyvin istuvat-ja laskeutuvat materiaalit. En juurikaan suosi kertakäyttömuotia. Mottoina sekä tien viitoittajina toimivat lauseet "köyhän ei kannata ostaa halpaa" ja "ei se määrä vaan se laatu" 
Juurikin nämä ajattomat ja laadukkaat vaatekappaleet menevät vuodesta toiseen. Viimeisin villitykseni; leokuvoinen pusero taas löytyi Lindexiltä varsin edullisesti. Vaikka en kertakäyttömuotia suosikaan niin en kuitenkaan laita rahojani vaatteisiin joista en ole varma käytänkö niitä enää ensivuonna. 





Löytyikö valitsemistani yläosista yhtäläisyyksia teidän vaatekaapin kanssa? Entäs minkälaisiin vaatekappaleisiin te panostatte ja mistä taas pihistätte?






Kuvat: polyvore.com