perjantai 28. maaliskuuta 2014

Raporttia unikoulun sujumisesta tai sujumattomuudesta



Olimme reilu kaksi viikkoa sitten siinä tilanteessa, että tarvitsimme muutosta meidän sen hetkisiin nukkumisjärjestelyihin. 7kk olimme nukkuneet perhepedissä ja olimme tähän ratkaisuun varsin tyytyväisiä. Kuitenkin Luukas muuttui koko ajan motorisesti levottomammaksi, potki ja huitoi yöllä niin että oma yöuneni häiriintyi pahasti. Sen lisäksi pelkäsin hänen jotenkin onnistua putoamaan meidän sängystä. Puhumattakaan niistä yösyömisistä! Huh!

Nyt olemme reilun pari viikkoa toteuttaneet unikoulua, mitenkäs sitten sujuu?! Kunpa voisinkin sanoa tähän, että loistavasti! 
Ensimmäisen viikon Luukas nukkui omassa sängyssään, mutta meidän makuuhuoneessa. Alkuun sänky oli jalkopäässä, lopulta ajattelin ottaa hänet lähemmäksi joten siirsimme sängyn minun viereen.  Tuo ensimmäinen viikko oli, noh kamala! Heräilyjä oli aina 5-30 minuutin välein, aina ei itse tosiaan peiton alle takaisin ehtinyt kun itku jo alkoi.
Kaikki tassuttelu yritykset saivat pojan vain kiihtymään ja huutamaan entistä enemmän.

Vaikka ajatus alkuun tuntui kauhealta päädyimme kokeilemaan josko omaan huoneeseen siirto auttaisi. Olin aivan varma, etten nukkuisi siirron jälkeen yhtään kun koko ajan kuulostelisin ääniä. Toisin kuitenkin kävi :) Meidän kaikkien unenlaatu parani, unta saattoi parhaimmillaan tulla jopa 3 tuntia putkeen! Herätessään riitti, että käytiin huoneessa ja hetki pidettiin kättä vatsan päällä; uni jatkui!

Valitettavasti tämä kaikki oli vain väliaikaista...






.. Nukkumaan menon kanssa meillä ei ole onneksi mitään ongelmia, hurraaa! Poika alkaa siinä 20 maissa olemaan jo niin väsynyt, että kannetaan hänet iltapuuron jälkeen sänkyyn. Hetken hän siellä touhuilee, kerran tai kaksi ehkä käydään hyssyttelemässä, mutta lopulta aina nukahtaa. Illat ovat muutenkin sitä parasta aikaa, ongelmat alkavat usein siinä 24 jälkeen. 

En ymmärrä miksi tämä klo 24-02 on nyt taas sitä vaikeinta aikaa, jolloin Luukas heräilee koko ajan :/ Ja rauhoittaminen on vaikeaa, poikaa huutaa, huitoo ja potkii. Sylissäkin vain rimpuilee. Tekee niin pahaa katsoa kun toinen kurkkusuorana huutaa. Aina lopulta nukahtaa, mutta tosiaan vaikeimman kautta. 
Aamuyöstä saattaa taas tulla pidempi pätkä unta; syötän siinä 04 paikkeilla riippuen mihin aikaan aamuyöstä poika herää ja siitä nukutaankin sitten aamuun, 07 asti!

Jotain positiivistakin kerrottavaa minulla on! Nimittäin johtuneeko tästä unikoulusta, iästä, kevyemmästä ulkoiluvaatetuksesta vai tekeekö kevät muuten vain taikojaan, mutta Luukas nukkuu nykyään 2-3 tunnin päikkäreitä ulkona!! (Tähän asti siis hän on herännyt aina vartin päästä siitä kun vaunut ovat pysähtyneet)




Otan enemmän kuin mielelläni vastaan kaikki kommentit/vinkit/kokemukset/mielipiteet koskien unikoulua ja meidän toteutusta siitä. 
Mennäänkö jossain kohtaa pieleen tai mitä voitaisiin muuttaa/tehdä toisin?

14 kommenttia:

  1. Hei ....Minulla ei ole mitään neuvoja valitettavasti antaa..
    Kuuluin siihen pieneen ryhmään jonka lapsi söi vauvana kuin hevonen ja nukkui täydet yöunet jo 7 viikkoisesta..

    MUTTA halusin vaan lähettää tsemppiä sinulle <3
    Toivon että löydätte teille sopivat unijärjestelyt ja että pikkuinen siitä rauhoittuu että äiti ja isäkin saa paremmin nukuuttua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luukaskin syö kuin hevonen :) Valitettavasti vain silti yöt ovat huonoja :/ Olin ihan varma, että tuolla syömisellä nukkuisi kuin tukki!

      Teillä on kyllä mennyt yöt todella hyvin! Kiitos tsempeistä <3

      Poista
  2. Heippa!

    Meillä poika rauhottui, kun siirrettiin omaan sänkyyn ja lopetettiin yösyötöt kokonaan. Niin ja hänen huoneeseen mennään vasta kun hän itkee. Näin hän on oppinut itse rauhoittamaan itsensä.

    Syökö teillä poika tuttia? Tuttavaperheen vauva rauhottui öisin vasta, kun he luopuivat tutista.

    Nämä unihommat on kyllä niin vaikeita asioita. Neljän poika alkoi nukkumaan vasta 7kk ikäisenä. Ennen sitä herätyksiä oli pahimmillaan 20 yössä. En tiiä loppuuko meijän heräilyt unikoulun, omaan huoneeseen siirron vai vauvan iän myötä.

    Paljon voimia teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tutti kelpaa pojalle todella harvoin, öisinkään meillä ei tuttia juurikaan ole käytössä. usein sen tarjoaminen saa pojan hermostumaan entisestään :)
      Vaikeita asioita tosiaan! Luukas nukkuu tosiaan omassa huoneessaan ja huoneeseen mennään vasta kun itkee. Ehkä meilläkin aika auttaa :)

      Poista
  3. Onko teidän iltaruoka/iltapala muuttunut jotenkin? Jos alkaa muutaman tunnin päästä syömisestä, niin jos vatsaan sattuu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä mietin itsekin, mutta Luukas on sieltä 5 kuukauden ikäisestä asti syönyt aamuisin/iltaisin kaurapuuroa.. Mitään muutosta ei siis ole tapahtunut joten en oikein vatsavaivoihin usko.

      Poista
    2. Hei, suosittelisin yömaidon lopetusta! Meillä auttoi😊

      Poista
  4. Minulla ei oikeastaan ole antaa vinkkiä tai ideaa tai muutakaan, mutta toivotan oikein paljon jaksamista! <3

    VastaaPoista
  5. Meillä myös yöheräilyt ovat muuttuneet maltillisiksi ja muutoinkin yöt rauhoittuneet sen jälkeen kun yömaidon anto lopetettiin kokonaan. Ei siis heräile enää huutamaan vaan lähinnä ähisee tai pyörii jos tutti on hukassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen nyt kahden vaiheilla tuon yösyömisen kanssa; lopetanko kokonaan vai lisäänkö. Nyt syö kerran yössä, mutta erään lastenlääkärin mukaan jotkut vauvat vaan tarvitsevat kaksikin syöttökertaa vielä vuoden ikään asti!

      Aika ääripäistä nämä vaihtoehdot :) Teidän kokemuksen perusteella lopettaminen voisikin auttaa..

      Poista
    2. Totta että vauvat ovat yksilöitä. Huomasin vain että meillä yömaito oli enemmän tavan kuin tarpeen vuoksi. Toivottavasti löydätte teille toimivan ratkaisun pian :)

      Poista
  6. Juuri tämän takia meillä on nukkunut pienestä asti vauva omassa sängyssään :) Tsemppiä kuitenkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin vaikeina hetkin vannon, että seuraava lapsi laitetaankin ihan vauvasta asti omaan sänkyyn :)
      Kuitenkin monet tieteelliset tutkimukset puhuvat perhepedin hyödyllisyyden puolesta. Ja ennenkaikkea koen, että tämä ratkaisu on ollu meille oikea, aina tähän asti. Ja jos Luukas ei olisi niin liikkuvainen yöaikaan ja meidän kaikkien uni häiriintyisi niin varmasti jatkaisin vielä vieressä nukuttamista :)
      En siis yhtään vieressä nukuttua yötä kadu enkä tekisi mitään toisin jos mahdollisuuden saisin, nyt vain koitetaan saada nämä yöt sujumaan muuttunein järjestelyin. Eikä tämä perhepedistä omaan sänkyyn siirto varmastikaan kaikilla näin hankalaa ole :)

      Poista