maanantai 5. toukokuuta 2014

Karhunpoika sairastaa


"Henriikka L**** tässä, huomenta..." Tällä lauseella alkoi tänään puheluni neuvolaan. Tähän meidän superihana terveydenhoitaja vastasikin kysymyksellä enkö vaihtanutkaan sukunimeäni avioliiton myötä! Koskakohan tähän uuteen nimeen mahtaa tottua, huomaan nimittäin jatkuvasti käyttäväni , edelleen tyttönimeäni :))

Sen lisäksi, että olen aamulla hoidellut asioita keräilin muutamat matot lattialta. Mistään suursiivouksesta ei kuitenkaan ole kyse vaan meille saapui viime yönä vatsatauti kylään:/ Juuri kun oltiin isompi mies saatu kuntoon niin eikös tauti sitten iske tuohon pienempään :( Tämän päiväiset vauvatreffit piti myös jättää välistä.

Vaikka kuinka oksennustautia inhoankin niin ottaisin enemmän kuin mielelläni tuon taudin itselleni, sydäntä särkee katsoa miten noin pieni oksentaa eikä itse voi tehdä mitään helpottaakseen toisen oloa.
Tosin reippaampi potilas tuo on kuin esimerkisi minä :) Pieni touhuaja, joka jaksaa hymyillä, jutella ja leikkiä. Väsymys toki tulee nopeammin kuin normaalisti. Jos jotain positiivista pitäisi hakea niin äidille on ihanaa miten poika välillä hakeutuu syliin, painaa pään rinnalle ja viihtyy siinä silitettävänä kauemmin kuin sen normaalit 2 sekuntia! < 3

Viitatakseni vielä noihin mattoihin; karvamatto lastenhuoneessa ei ole mikään ihanin vaihtoehto vatsataudin aikaan! Varsinkaan kun poika ei luonnollisestikaan osaa pahasta olosta kertoa etukäteen! Yök! Toivotaan, että tämä inhottava vieras menisi äkkiä ohi, meillä on nimittäin tulevaksi viikonlopuksi ohjelmassa matka Helsinkiin!!

Mistä sopivasti päästäänkin seuraavaan aiheeseen:








Meidän pitäisi askarrella äitienpäiväkortteja. Selailinkin pinterestiä saadakseni ideoita kortteihin.. Tähän asti olemme kaikki taideteokset tehneet mustikoilla tai kipsiin, mutta olisiko teillä tietoa onko olemassa myrkyttömiä ja turvallisia värejä/maaleja, joita vavan kanssa uskaltaisi käyttää?

Itse en ainaaan ole tällaisia, vaatimuksiani täyttäviä värejä onnistunut löytämään :/



4 kommenttia:

  1. Mulla meni sukunimen kanssa puolisen vuotta, alkuun piti oikein keskittyä, jossain joulun tienoilla jo helpotti. Häät olivat elokuun alussa :)

    Pikaista paranemista teille! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli ei tässä mitään hätää vielä ole :) Tuttu tunne tuo keskittyminen nimen sanomisen yhteydessä!

      Poista
  2. Uuden nimen kanssa menee kyllä aikansa että sen sanoo ja allekirjoittaa luontevasti. Minä opin aika nopeasti uuden allekirjoituksen mutta viidenkin avioliittovuoden jälkeen tyttönimi joskus puskee läpi. Joten dont worry! :)
    Pikaista paranemista! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikansa se kyllä näyttää vievän! Oikein kun keskittyy niin nimi tulee kyllä oikein, mutta kiireessä tai ajatuksissa vanha nimi kyllä tulee niin automaattisesti :)

      Onneksi tauti alkaa olla ohitse!

      Poista