perjantai 19. syyskuuta 2014

Elämä antaa ja se ottaa



Blogi on vietellyt tällä viikolla hiljaiseloaan. Voimavaroja tai kiinnostusta kirjoittamiseen ei ole ollut. Viime päivät ovat olleet varsin raskaat meille, elämän heitellessä kiviä tiellemme.

Viime päivinä ollaan toivottu ja iloittu, jännitetty ja pelätty, itketty ja surtu, ryvetty hieman itsesäälissäkin; miksi taas me?
Ollaan eletty uudestaan talven 2012 painajaista.




IMG_2472



idottaajaantaa


Viime päivinä ollaan myös iloittu, rakastettu ja oltu onnellisia. Iloittu pienen murusen poimimista luonnon aarteista. 

Vastoinkäymiset kuuluvat elämään, niin se vain on. Se miten niistä selviää ja jatkaa matkaansa merkitsee.
Olen varsin sinnikäs kun niikseen tulee, ei tämä tapahtunut meitä kaada. Hetkeksi pysäyttää, mutta ei kaada.
Selviämme kyllä, niinkuin viimeksikin. Hetken se voi viedä, mutta me selviämme!
Niinkuin pari vuotta sitten kirjoitin; yhtään menetystä ei voi unohtaa eikä tarvitsekaan, ne vain muuttuvat osaksi elämää! 



Ollaan kiitollisia siitä kaikesta mitä meillä on! < 3

13 kommenttia:

  1. Olen niin pahoillani! <3 Voimia arkeenne! <3

    VastaaPoista
  2. Olen pahoillani teidän puolesta, uskoisin tietäväni mitä teille on käynyt :( ♡ Niin epäreilua..Jos jotain hyvää, niin olette jo kerran käyneet tämän läpi ja huomanneet että elämä jatkuu ja tästä vielä noustaan..Jaksamisia!

    VastaaPoista
  3. Voimia - elämä ei vaan ole aina reilu <3

    VastaaPoista
  4. Voi, olen todella todella pahoillani! Luulen ymmärtäväni mistä on kyse.. Paljon voimia ja positiivisia ajatuksia teille toivon! <3

    VastaaPoista
  5. Rivien välistä koetan lukea.. todella harmi juttu! Voimia hurjasti! ♡

    VastaaPoista
  6. Rivien välistä ehkä ymmärsin..
    <3 Hali sinulle.

    VastaaPoista