keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Uusi olohuoneen pöytä



Kirjoittelin tuossa ennen joulua eräänlaista cravings-listaa, tai pikemminkin pitkän ajan ostoslistaa itselleni. Yksi elementti listallani oli Hayn iso tarjotinpöytä. Totesin kuitenkin samaan hengenvetoon, että tarvetta uudelle sohvapöydlle ei ole ja että tykkään kyllä nykyisestämmekin kovasti. Nyt tilanne on sen verran muuttunut, että tarvetta uudelle sohvapöydälle todella on! Nimittäin vanhan sohvapöytämme pintalasiin tuli ensin alkuun pieni särö, josta se sitten valitettavasti lähti laajenemaan. Näistä alla olevista, vanhoista kuvistani saa ehkä jonkinlaisen käsityksen millainen tuo lasipinta oikein olikaan.
Toki tuon lasin voisi poistaa kokonaankin, muttakun mielestäni juuri se on ollut yksi seikka miksi pöydästä niin kovasti pidin. Ilman lasia pinta on tavallinen matta valkoinen ei siis edes korkeakiiltoinen.


ev_t


idohpöytä



Onneksi korvaaja oli jo valmiina mielessä, joten sen etsimiseen ei aikaa tuhraantunut! Lopulta valinta ei aivan niin helpoksi osoittautunut kuin mitä olin luullut. En ollut nimittäin aikaisemmin tullut katsoneeksi noita mittoja. Tuo iso pöytä meinasi jo lähteä tilaukseen kunnes huomasin tuon korkeuden, 35cm! Toisessa vaihtoehdossani korkeus kuulostaa jo huomattavasti paremmalta, 50/54cm, mutta mitat eivät muuten miellytä (40cmx60cm)

hay


Olenkin nyt mm pinterestistä katsellut kuvia pöydistä ihan osana sisustusta, mutta en silti osaa päättää kumman näistä tilaukseen oikein laittaisin.. Onko teillä kokemuksia näistä pöydistä, jääkö tuo 35cm korkeus kovinkin matalaksi?

maanantai 26. tammikuuta 2015

Yksityisellä rakenneultrassa



Hyvää viikonalkua! Kuten aiemmassa postauksessa mainitsin, oli meillä torstaina rakenneultra yksityisellä. Tahallani tai kiusallani en näin pitkää väliä käynnin ja siitä postaamisen välillä pitänyt, halusimme vain kertoa ultrakuulumiset ensin läheisillemme.
Onneksi uutiset olivat kaikinpuolin loistavia ja pienokaisellamme on kaikki kunnossa 
Hieman hätäilin, että olimmeko liian aikaisilla viikoilla liikenteessä, mutta jälleen kerran Savonlahti osoitti loistavaa ammattitaitoa ja kaikki tarvittava ja nähtävissä oleva saatiin tarkastettua huolellisesti. Hänen laitteet ovat varmasti Suomen parhaimmasta päästä, puhumattakaan tosiaan siitä ammattitaidosta! Olen ennenkin täällä blogissa tuota miestä hehkuttanut enkä todellakaan turhaan! 
Kun rakenteet oli tsekattu oli aika jännittävän kysymyksen; kumpiko sieltä sitten on tulossa.. Mikäli et halua sukupulta tietää kuten esim isäni ja isovanhempani niin suosittelen, että lopetat lukemisen tähän :)



idraskaana
(Kuva vuodelta 2013)

Tuo sukupuoli asiakin erittäin tarkkaan tutkittiin ja Savonlahti sanoi olevansa valmis laittamaan rahansa sanojensa taakse... 
Meille on siis kesäkuussa tulossa tyttö, pieni prinsessa 


Tässä on toki viimeaikoina nähty tuttavan sekä tutun tutun kohdalla miten nuo arvauksekin voivat joskus mennä metsään.. Molemmilla kerroilla pariskunta on odottanut tyttöä ja lopulta sieltä onkin syntynyt poika. Jännityksellä odotan kunnallista rakenneultraa ja minkä lupauksen he sieltä antavat. 
Ja loppujen lopuksihan se on aivan sama onko tulokas tyttö vai poika, yhtä rakastettu hän  tulee olemaan. Tärkeintä on, että Luukas saa sisaruksen, perheemme uuden jäsenen ja me vanhempina uuden murusen josta pitää huolta ja jota parhaan taitomme mukaan kasvattaa!

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Kryssning




Heissan kaikille! Ihanaa kommenteista huomata, että teitä siellä ruudun takana edelleen on, huolimatta todella laiskasta postaustahdistani! 
Viikonloppuna vietettiinkin perheen yhteistä aikaa risteillen ja samalla viimeisestä ns vapaasta viikonloppusta nauttien, tällä viikolla meillä alkoi nimittäin uusi arki. Nämä pari viikkoa saamme vielä itse ja isovanhempien avustuksella hoidettua Luukaksen kotona, mutta heti helmikuun alusta poika tosiaan aloittaa päiväkodin, jaikkis! Meillä oli siis hyvä syy viettää hieman arjesta poikkeavaa viikonloppua hyvän ruoan ja seuran parissa.


IMG_6858


Olen täällä tainnut ennenkin mainita etten ole mikään suurin ruotsin risteilyiden fani. 16-17 vuotiaana  tuli käytyä laivalla melkein kuukausittain kun ei ikä vielä maissa riittänyt baareihin, sittemmin en ole laivoille juurikaan hinkunut. 
Tällä risteilyllä oli kiva huomata, että tämäkin asia on oman lapsen myötä muuttunut. Nyt sitä nautti itsekin laivailusta aivan eri tavalla. Varsinkin kun Luukas oli mitä parhainta illallis- ja aamupala seuraa, poika viihtyi buffeteissa paljon paremmin kuin mitä kotona ruokapöydässä!

Tottakai suurin osa ajasta laivalla meni pojan ehdoilla ja sehän tarkoittaa mitäpäs muutakaan kuin leikkihuoneessa ja pallomeressä hengailua! Pallomeri ja etenkin pallojen sieltä pois heitteleminen oli oikea hitti ja saipa äitikin oman liikunta annoksensa pallojen perässä juostessa, huh!


IMG_6830

IMG_6839


Huomenna meillä onkin jännittävä päivä!! Ohjelmassa on rakenneultra yksityisellä! Viikkojen suhteen ollaan hieman ajoissa liikkeellä, mutta kun tässä kohtaa raskautta halusin Jussi Savonlahden vastaanotolle ja vapaat ajat menivät kuin kuumille kiville niin napattava oli mitä kiinni sai!


Ultrakuulumisiin! Itselläni ei ole pienintäkään aavistusta saadaanko tyttö vai poikalupaus!

torstai 15. tammikuuta 2015

#käytähääpukuasipäivä




Alkuun haluaisin kiittää edelliseen postaukseen jättämistänne kommenteista! Postaus nousi minulle jo sisällönsä, mutta ennekaikkea kommenttienne ansiosta yhdeksi blogihistoriani  merkittävämmäksi kirjoitukseksi. Aihe ei itsessään ollut kevyimmästä päästä, mutta se oli sitä aidointa elämää. Itselleni teki myös todella hyvää saada tuo teksti kirjoitettua ja julkaistua.

Sitten hieman kevyempiin ja iloisempiin aiheisiin. Tänään vietetään virallista käytä hääpukuasi-päivää! Uppouduin hetkeksi muistelemaan tuota taianomaista päivää ja kaivoinpa häämekkonikin kaapin perältä esille! Tällä hetkellä en edes viitsi siihen yrittää ahtautua sillä luulen että yrityksen asteelle se jäisikin. Ensi vuonna sitten! Hienoa, että tällainen päivä on otettu jokavuotiseen agendaan, onhan tuo häämekko nyt monelle aikamoinen satsaus vain kerran käytettäväksi.



idkäytähääpukuasi



Pukeuduitko sinä tänään häämekkoosi?


perjantai 9. tammikuuta 2015

Painajaismainen alkuraskaus




Nyt kun puoleen väliin on enää kuukausi aikaa niin olisi paikallaan kirjoitella hieman alkuraskaudesta. Ajanjaksosta, joka itselleni oli henkisesti todella raskas. Voi miten kadehdinkaan niitä jotka hehkuvat onnellisuutta läpi koko raskauden. Nuo ensimmäiset 12 viikkoa kun olivat minulle kuin löysässä hirressä roikkumista.
Kaikki alkoi oikeastaan siitä kun eräs perjantai tein negatiivisen raskaustestin ja heti maanantaina perään puolestaan positiivisen. Maanantaina jouduin hakeutumaan lääkärille alavatsa kipujen vuoksi. Tk lääkäri passittikin minut suoraan sairaalaan; epäilynä kohdun ulkoinen raskaus.
Labra arvojen mukaan raskaushormoni arvo oli kyllä reippaasti koholla, kohdussa ei kuitenkaan näkynyt mitään. Sen sijaan oikeassa munasarjassa näkyi jotain sinne kuulumatonta. Jäätiin seuranta linjalle, sillä arvelin kipujen kanssa pärjääväni vklopun yli.
Maanantaina sitten suuntasinkin labran kautta ultraan. HCG arvo oli noussut entisestään, mutta muuten tilanne oli sama kuin viimeksi. Kivut olivat hävinneet, joten jäätiin taas seuranta linjalle.
Sain uuden ajan parin päivän päähän. Tuolloin ultralla kohdussa näkyi pienen pieni ruskuaispussi! Kauaa en ehtinyt kuitenkaan asiasta iloita, sillä lääkärin mukaan raskaushormoni arvoon nähden kohdussa pitäisi nyt jo näkyä "enemmän". Koska vointini oli kuitenkin hyvä, mihinkään toimenpiteisiin ei vielä ryhdytty vaan taas kerran sain uuden ajan parin päivän päähän. Aloin olla henkisesti jo todella rikki. Joka kerta kun sitä meni vastaanotolle luottaen, että tällä kertaa asiaan saisi jonkinlaisen vastauksen, silti sieltä aina poistui epätietoisena ja ilman vastauksia.
Seuraavaan ultraan lähdimme koko perheen voimin, ajattelin tarvitsevani tällä kertaa miestä tuekseni. 
Itse ymmärrän jonkin verran noista ultrakuvista ja katsellessani katossa näkyvää tv-ruutua ja kohtua jossa edelleen näkyin vain ruskuaispussi aloin olla varma, ettei meille tällä kertaa toista lasta ole tulossa. Kuitenkin lääkärin vetäessä anturia pois näin häivähdyksen jostain todella pienestä! Ennen kuin lääkäri ehti edes reagoida huusin jo "hei hei, mikä tuo oli" :) Toista kertaa tuota häivähdystä ei näkyville saatu, mutta lääkäri vahvisti ajtukseni; sikiökaiku < 3 Seuraavan ajan sainkin vasta viikon päähän, lääkäri halusi varmistaa, että seuraavalla kerralla hänellä olisi näyttää meille jo syke!!


idsisu



Voitte varmasti arvata miten pitkä tuo viikko meille tai minulle oli! Edellisenä iltana kävin jännittynein miettein nukkumaan. Heräsin yöllä vessaan ja järkytyin todella, sillä verta valui pönttöön lorisemalla. Lattia oli vedetty jalkojeni alta ja solmu kaulassa kiristynyt. Itkien,netistä kahdesta perättäisestä keskenmenosta lukien ja kipuja odotellen olin kuitenkin hetkeksi nukahtanut. Aamulla ihmettelin kun kivut eivät vielä olleet alkaneet, verta vuoti edelleen runsaasti. En viitsinyt sen päivän ultraa peruuttaakaan ja pitihän minun rh negatiivisen- veriryhmän vuoksi saada Anti-D-rokotus. Pelonsekaisin tuntein suuntasimme jo tutuksi tulleeseen vastaanottohuoneeseen. Hoitaja lähti heti kertomukseni jälkeen tuota rokotusta hakemaan ja itse kiipesin tutkimuspöydälle. En halunnut katsella monitoria vaan suuntasin katseeni sairaalan seiniin. Seuraavaa lausetta lääkärin suusta en todellakaan odottanut; "et sinä mitään anti-D:tä tarvitse"  
Tässä kohtaa oma sydämeni löi varmasti 100 lisälyöntiä ja katsahtaessani monitoriin näin itsekin pienen, mutta sitäkin vahvemman ja sinnikkäämmän sydämen sykkeen < 3 


Runsasta veristä vuotoa jatkui aina rv 12 asti ja onneksi, siis todellakin onneksi pääsin aina halutessani polille ultraan varmistamaan, että kaikki on hyvin. Ja siellä hän aina oli, matkassa mukana < 3 Sisukas pieni ihmisen alku, äidin Sisu!



sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Miten pukea ja asustaa hame; osa II

Jatketaanpa postaussarjaa kuinka pukea ja asustaa hame, tälläkertaa yläosana toimii neuleet. Alaosaksi valitsin oman lempparini kynähameen. Yläosat ovat kuten aiemmassakin postauksessa (miten pukea ja asustaa hame; kauluspaidat) *Zalandon valikoimasta napattuja.

Itseltäni löytyy sekä neuleita, että neuletakkeja jokaista kolmessa perusvärissä; harmaa, musta ja beige. Eli yhteensä näitä vaatekppaleita minultä löytyy 6 ja näillä pärjää lositavasti. 
Villikortti sen sijaan löytyy tällä kertaa pinkin sävystä, johon syksyn mittaan ihastuin. Liekö Lontoosta löytyneellä Ralp Laurenin neuleella jotain tekemistä asian kanssa ;)


neuleet


Ensimmäisessä kollaasissa on asu, johon tuolla kauluspaidat-postauksessa hieman jo viittasinkin ja joka on tällä hetkellä yksi suosikeistani. Pitkään puin kauluspaidan aina hameen sisään, mutta nyt viimeaikoina olen jättänyt sen pilkistämään rennosti neuleen alta! Tämä kauluspaita-neule-kombo toimii muuten hyvin myös farkkujen kanssa.

Toisessa kollaasissa puolestaan ehkä hieman enemmän iltamenoihin sopivampi asu; juhlavampi silkkipaita plus pitkä neuletakki. Sukkahousut voivat olla mustat, mutta miksei myös läpinäkyvät sovi aivan yhtä hyvin. Chanel kruunaa asun ;)






c600x471






idchanel





Tällaisia asuja tällä kertaa! Oikein mukavaa sunnuntain jatkoa ja tsemppiä alkavaan viikkoon! Itselläni alkoi talviloma, jonka alkua tosin vietän akuutista perikoroniitista kärsien. Onneksi pahin turvotus on jo laskenut ja puheestakin saa jo selvää ;)


perjantai 2. tammikuuta 2015

Tilinpäätös vuodelle 2014




Tämä postaus piti saada oikeastaan jo purkista ulos eilen, mutta äkillinen käynti päivystyksessä sotki suunitelmat. Ja parasta aikaa odottelen aikaa hammaslääkäripäivystykseen, joten ihan mukavimmissa merkeissä tämä vuosi ei kyllä alkanut!

Muistellaanpa kuitenkin hetki mennyttä vuotta. Jos vuoden 2013 kohokohta oli esikoisen syntymä niin koko vuosi 2014 on ollut kyllä yhtä highlightia :) Olemme joka päivä saaneet katsoa tuon pienen ihmisen kasvua ja kehitystä < 3 Vuosi kuluikin pitkälti perhe-elämää elellessä. Teimme niin monia asioita ensimmäistä kertaa yhdessä; perheenä!


19


3


Toki vuoteen mahtui yksi mainitsemisen arvoinen kohokohta; meidän häät!! Päivä jonka ehdottomasti haluaisin elää uudelleen! Häiden valmistelut; juhlapaikan valinta, kutsut yms täyttivät alkuvuoden kalenteria vaikka suurimman osan hommista olimmekin ulkoistaneet.
Alkuvuodesta aloitimme myös mukavaksi harrastukseksi muodostuneen vauvauinnin, josta syksyllä jatkoimme perheuinti ryhmään.
Kävin myös ensimmäistä kertaa yksin "ulkona" Cheekin esiintyessä kaupungissamme ikärajattomalla keikalla :) Väsyttävän ja ihmetykseksemme tuloksettoman unikoulun keskellä tuo iltapäivä oli todella virkistävä irtiotto. Vähien yöunien vuoksi loppukevät oli varsin raskastakin aikaa. Onneksi, lopulta luovutimme koko unikoulun kanssa ja päädyimme takaisi perhepetiin jossa tänäkin päivänä nukumme sellaisia 12tunnin yöunia!


1




7




4

5


2


9



idtilinpäätös

17


Vuoteen mahtui myös matkustelua ja reissaamista. Helmikuussa, Luukaksen ollessa 6kk matkustimme viikoksi Kanarialle. Kesällä taas koitti pitkä viikonloppu Naantalin kylpylässä ja tietysti visiitti muumimaailmaan.
Elokuun alussa taas juhlistimme yksi vuotiasta murusta < 3 Luukas oli myös hieman tätä ennen oppinut kävelemään.
Teimme myös kahdenkeskiksen, 4päivän häämatkan Lontooseen. Yksi pitkäaikaisimmista unelmistani toteutui!
Lokakuun lopulla koitti myös Indiedaysin kekkerit, blogiportaali johon hetkeä aiemmin olin saanut kunnian liittyä mukaan! Tämä oli blogini kannalta kyllä vuoden merkittävin tapahtuma. Toivotaan ensi vuodelle monia huippuhetkiä lisää!



12


20


23



27



25


Loppuvuodesta olikin sitten hiljaisempi jakso. Väsymys verotti jaksamistani ja vihdoin!..Vihdoin sain julkaista täällä bloginkin puolella syyn tähän väsymykseen ja hiljaisuuteen;
pian meitä olisi neljä!!



28



Tästä onkin hyvä jatkaa uuteen vuoteen! Kiitos teille kaikille lukijoille, että olette olleet mukana ja jättäneet kerta toisensa jälkeen aivan ihania kommentteja! 




Kiitos, teşekküler!