tiistai 12. toukokuuta 2015

Miten meiltä sujui päiväkodin aloitus?




Nyt kun pojan kolme kuukautinen päiväkotiura on takanapäin ja olemme kaikki jääneet kotiin viettämään "rentouttavia" lomapäiviä onkin ehkä aika hieman katsoa taaksepäin ja pohtia miten tämä jakso elämästä oikein menikään?!

Luukas ehti tosiaan käydä päiväkotia reilut kolme kuukautta ennenkuin jäin pois töistä. Onneksi saimme poikamme päiväkotiin johon hänet halusimmekin. Sen lisäksi aloitusta helpotti tieto, että selviäisimme 14 hoitopäivällä kuukaudessa. Todellisuudessa päiviä ei tullut edes niin paljoa, kiitos meidän työaikojen, jotka saimme sumplittua varsin joustavasti niin että monikaan hoitopäivä ei ollut edes sitä kahdeksaa tuntia. Tavallisesti Luukaksen hoitopäivä alkoi klo 09.30 ja päättyi klo 15, joskus aikaisemminkin. Tuollainen hassu alkamisajankohta siksi, että päiväkodista toivoivat pojan ehtivän ulkoiluun mukaan eikä niin, että poika tulisi suoraan lounaspöytään. Ihan fiksu ajatus meistäkin, sillä painotamme molemmat ulkoilun ja liikkumisen tärkeyttä jo pienestä pitäen! Pisimmät päivät olivatkin sitten klo 7-15, noita aamuherätyksiä, pukemisia yms ei kyllä tule ikävä!

Aikamoisia logistiikkapäällikön taikoja sitä vaadittiinkin, jotta aikataulut saatiin sovitettua yksiin ja jotta oikea hakija/viejä olisi oikeaan aikaan ja oikealla autolla, oikeassa paikassa huhhhuh! Meillä kun tosiaan on vain toisessa autossa istuin pojalle. Välillä tuntui, että elämä olisi yhtä läpsystä vaihto ja ovenraossa törmäämistä :)

IMG_7405


idrodinigugguuchoses


Itse iloitsin alkuun kovasti ajatuksesta, että hoitopäiviä ei tosiaan kuukaudessa tule täysiä. Tämä tosin saattoi näin jälkikäteen mietittynä alkuun hieman jopa hankalaoittaa sopeutumista päiväkotiin. Viikko kun saattoi olla seuraavanlainen; hoitopäivä, vapaa, hoitopäivä, neljä vapaata yms.. Tämä onkin ainut asia jonka tekisin nyt toisin ja pitäisin pojan alkuun hieman tiiviimmin hoidossa.
Ensimmäisinä viikkoina viemiset olivat meille vanhemmille henkisesti todella raskaita, jättää nyt itkevä ja äitiä epätoivoisesti tavoitteleva lapsi vieraan ihmisen syliin ja outoon paikkaan. Tässä kohtaa onneksi ammattitaitoinen henkilökunta otti ohjat käsiin; lapsi syliin ja äiti melkein ajettiin ulos, enhän minä sieltä ilman pientä kehoitusta olisi pystynytkään vain kävelemään ulos ;) Ja itkuhan oli usein loppunut hyvin nopeasti äidin kadottua näköpiiristä.

Haettaessa palaute oli kannustavaa ja rohkaisevaa kuitenkin "ongelmakohdistakin" kerrottiin rehellisesti, mitä arvostan erityisesti ja näinhän se tuleekin olla. Vaikeimpia hetkiä päivästä olivat erilaiset siirtymävaiheet: ruokailut, uloslähdöt ja nukkumaanmenot. Luukas nukkui aluksi päikkärit hoitajan sylissä, häntä ei yritettykään laittaa omaan sänkyyn. Tämä hoidon aloitus tehtiin päiväkodin puolelta vanhemmille, mutta myös lapselle mahdollisimman helpoksi. Luukas sai olla sylissä niin paljon kuin mitä hän halusi kuitenkin tietyistä rajoista ja säännöistä kiinni pitäen. Meillä ei kotonakaan ole tapana syödä muualla kuin ruokapöydässä, mutta päiväkodissa poika olisi kovasti halunut vaihdella istumapaikkaa ja kulkea ruokakädessä. Tästä aiheutuikin alkuun pientä "kädenvääntöä" ;)

Koitti kuitenkin, aivan yllättäen päivä kun mies hakureissultaan tulessa toikin terveisiksi,  että kaikki oli mennyt hyvin! Ei itkun itkua edes ulkoiluiden yhteydessä! Kaikki tämä tapahtui vain yksi kaunis päivä, kolme viikkoa hoidon alkoituksen jälkeen. Ja siitä lähtien poika on jäänyt hoitoon juurikaan taakseen vilkuilematta eikä kotiinkaan aina ihan suosiolla lähdetty. Ruokailut sujuivat omalla paikallaan mallikkaasti ja sänkyynkin nukahdettiin päikkäreille heti pään osuttua tyynyyn < 3


IMG_7400


Kotona päiväkodin aloitus näkyi melko vähän.. Olin odottanut iltakiukkuja tai vanhempien seuran/huomion hakemista mahdollisesti jopa yöaikaan. 
Luukas oli iltaisin kyllä paljon sylihakuisempi ja halusi hänelle luettavan. Aivan uusia piirteitä pojassamme joka ei aikaisemmin ollut juurikaan sylissä viihtynyt saati jaksanut keskittyä muutamaa sekuntia pidemmäksi aikaa kirjan pariin. Eli ihan tervetullut muutos näin äidin näkökulmasta jos näin voi sanoa ;)

Kaikenkaikkiaan tuosta ajanjaksosta jäi meille todella positiivinen kuva ja valitsemamme päiväkoti saa kyllä kiitettävän arvosanan. Päiväkodin arvot; positiivisuus, vuorovaikutus ja kestävä kehitys kävivät nekin yksiin meidän arvojen kanssa. Ihanaa oli miten usein esimerkiksi ryhmä teki metsäretkiä luontoon!
Meidät pidettiin joka päivä ajantasalla pojan päivän kulusta, mitä uusia juttuja hän oli oppinut, miten oli nukkunut jne.. Hakutilanteissa meille vanhemmille oli aina aikaa ja meidän näkemystä ja mielipiteitä todella kuunneltiin ja toiveet otettiin huomioon. 




Tällainen tarina meidän päiväkodin aloituksesta! Katsotaan taas 1,5 vuoden päästä minkälaisia hoitoratkaisuja tuolloin tehdään, nyt kuitenkin nautitaan täysillä tästä kotona yhdessäolostä ja odotellaan pikkusiskon saapumista perheeseen! < 3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti