sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Päivän asu ja ajatuksia vanhempien "laiskottelusta"



Huomenta kaikille! Täällä on tänään herätty varsin rauhallisissa tunnelmissa, ihan jopa outouteen asti rauhallisissa tunnelmissa. Syynä tähän on se, että meidän vauhtiveikko-taapero lähti eilen isovanhemmille yökylään!
Alkuun tunsin tästä todella suurta huonoa omatuntoa, eihän meillä ollut mitään menoa tai suunnitelmia vaan vietimme lauantain kokonaan kotona kolmistaan! En myöskään ole tämän vauva-taaperoarjen väsyttämä/uuvuttama, itseasiassa se on yllättänyt minut "helppoudellaan". No ei tämä helppoa missään nimessä ole, mutta olin kuvitellut tämän kuitenkin raskaammaksi. Yksi varsin merkittävä tekijä onkin yöt ja se, että Lilian on suht alusta asti ollut todella hyvä nukkuja, luojan kiitos! Kyllä nämä hyvät yöunet vaan vaikuttavat suuresti siihen omaan jaksamiseen.

Mutta kuten totesin, tunsin varsin huonoa omatuntoa laittaessani pojan "hoitoon" sillä välin kun me vain katselimme leffoja ja herkuttelimme. Pian jo kuitenkin soimasin itseäni moisista ajatuksista, onhan se tarkemmin ajatellen varsin itsekästä ja ns äiti-lähtöistä ajattelua. 

Mites tuon taapero kannalta sitten, joka rakastaa mammilaa ja viihtyy siellä erittäin hyvin? Ja saahan hän siellä mammin ja pappan jakamattoman huomion!
Tai sitten isovanhempien näkökulmasta ajateltuna? He asuvat hieman kauempana joten viikottain ei tule nähtyä ja ovathan he jo pitkään kyselleet koska saisivat Luukaksen luokseen yökylään!


idtrenssi


Niinpä niin! Onhan se kultaakin kallinpaa, että meillä on isovanhemmat lähellä ja he haluavat olla osana meidän elämää! Lapset tarvitsevat vanhempiensa lisäksi myös muita turvallisia aikuisia ihmisiä elämäänsä. Suhde isovanhempiin/kummeihin/ystäviin yms on aivan omanlaisensa ja tärkeä. Olen todella onnellinen, että meidän lapsilla on niin vahva tukiverkko ympärillään < 3

Luukaksella on mennyt mammilassa todella hyvin, äitiä ja babaa ei montaa kertaa ole mainuttu. Yökin oli mennyt paljon paremmin kuin kotona ;) Eikä tästä toisaalta ollut epäilystäkään, Luukas on alusta asti ollut todella reipas ja jäänyt aina ongelmitta hoitoon.
Me taas saimme viettää aikaa ihan vain Lilianin kanssa. Toiselle lapselle sitä ei vain millään pysty antamaan niin paljoa jakamatonta huomiota mitä ensimmäiselle.



autumnoutfitkollaasi


Ihan tällaista postausta en ollut suunnitellut kirjoittavani, mutta nyt kun aikaa on ja rauhassa sai päästää ajatuksensa valloilleen niin sitä tekstiä vain syntyi :) Olisikin kiva kuulla teidän ajatuksianne aiheesta?

Nyt sitten tähän syksyiseen lemppariasuuni, jonka ehdin eilen kuvata. Trenssi on tämän syksyn ostos enkä tosiaan tiedä miten olen pärjännyt ilman! Tällaisen klassisen trenssin tulisi kuulua joka naisen vaatekaappiin ja olenkin joka syksy tämän ostoa pohdiskellut. Jostain syystä se on kuitenkin aina jäänyt ostamatta. 
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tästä tulikin kertaheitolla lempparini yhdistettynä ruskeisiin saappaihin ja Mulberryn huiviin. Speedy vielä käsivarrelle ja sävyt ja elementit alkavat olla kohdillaan!


Ihanaa sunnuntaita toivottelee syksyyn hurahtanut kesäihminen!


2 kommenttia:

  1. Ehdottomasti sitä mieltä, että lekotelkaa hyvällä omalla tunnolla :) Olipa lapsi/lapset sitten helppoja tai vähemmän helppoja, niin vanhemmat tarvitsevat myös omaa aikaa ilman sen kummempia suunnitelmia. Rikkautta on, kun isovanhemmat voivat ottaa lapsia yökylään. Olen suunnattoman iloinen, että meidän lapset ovat saaneet olla Ämmin ja Äijän luona paljon. Nyt äitini on sairas ja isä hyvin väsynyt, miehen vanhemmat ovat kuolleet. Lapset varsinkin kaipaavat irtiottoa meistä, sillä isovanhempen oikeudella siellä vähän herkutellaan ja höpötetään tavallista enemmän. Isovanhemmille myös taatusti erilaista aikaa, kun talossa on erilaista touhua <3

    Kaunis asu, kaunis sinä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Itsekin nuo faktat kyllä tietää, mutta on se niin kiva kuulla myös jonkun toisen suusta! Hyvin sanottu, että kyllä ne lapsetkin tarvitsevat irtiottoa vanhemmistaan! <3

      Poista